Lasten ja nuorten ilmastoahdistus voi lisääntyä pian

Lasten ja nuorten ilmastoahdistus tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään lähitulevaisuudessa, arvioi Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia ilmaston- ja ympäristönmuutokseen liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittelyyn esimerkiksi neuvonnan ja erilaisten työpajojen avulla. Saari toimii asiantuntijana myös Mieli Suomen Mielenterveys ry:n koordinoimassa Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeessa.

–  Tämä kesä on tuonut hyvin esille, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat olla entistä konkreettisempia täällä Suomessakin. Osa nuorista on jo selvästi ahdistuneempia, ja uskon, että myös lapset tulevat altistumaan näille asioille entistä enemmän. Suomessahan alettiin käsitellä ilmastonmuutosta näkyvämmin vasta vuonna 2018 maailmanlaajuisen ilmastonlämpenemisraportin myötä.

Saaren mukaan lasten ja nuorten ilmastoahdistus voi ilmetä hyvin konkreettisesti ja surua tai suuttumusta voivat aiheuttaa esimerkiksi talvien lämpeneminen, lähimetsän kaataminen tai joidenkin eläinlajien sukupuuttouhka. Lasten ilmastoahdistus voi saada alkunsa monesta suunnasta: uutisista tai sosiaalisesta mediasta, koulussa käsitellyistä teemoista tai esimerkiksi oman lähipiirin puheista.

Korona ja sota huolettavat enemmän

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa ilmastoahdistus näkyy ja kuuluu vain vähän, toteaa MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

–  Tämä on ehkä hieman yllättävääkin siinä mielessä, että palveluissamme havaitut ilmiöt antavat usein hyvän kuvan siitä, mitä lasten ja nuorten maailmassa tapahtuu ja heijastelevat yleensä jo etukäteen sitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten huolet ovat kallistumassa. Esimerkiksi koronapandemiaan liittyvät yhteydenotot ovat edelleen paljon yleisempiä, ja myös sota Ukrainassa puhuttaa lapsia, Pajamäki sanoo.

MLL:n lasten ja nuorten palveluissa ilmastoahdistus on usein osa suurempaa huolikenttää, eli se näyttäytyy ikään kuin lisäkuormana muutenkin ahdistavassa elämäntilanteessa tai mielentilassa.

Myös MLL:n vanhemmille suunnatuissa palveluissa lasten ja nuorten ilmastoahdistusta käsitellään harvoin. Sen sijaan huolestuneet vanhemmat kaipaavat yleisesti ottaen apukeinoja siihen, miten he voisivat tukea ahdistuksesta tai erilaisista peloista kärsivää lasta.

Osa lapsista ahdistuu herkemmin

Lapset ja nuoret ovat yksilöitä ja kokevat ympäröivät maailmankriisitkin hyvin eri tavoin, muistuttaa Pajamäki.

–  Lapset, joilla on taustalla vaikeita tai surullisia kokemuksia, ovat erityisesti vaarassa ahdistua ja herkistyä myös tulevaisuuden uhkakuville. Toisaalta ahdistuneille tai erilaisista peloista kärsiville lapsille huoli ilmastosta voi olla sellainen kanava, johon hankalia sisäisiä kokemuksia siirretään.

Pajamäen mukaan lasten ja nuorten ilmastoahdistus voi ilmetä hyvin samankaltaisesti kuin mikä tahansa muukin ahdistus: pelkoina, itkuisuutena, turhautumisena tai ärtymyksenä. Ilmastonmuutokseen liittyvät pelot voivat myös lisätä huolta tulevaisuudesta.

Pajamäki kertoo, että viime vuonna julkaistun Nuorisobarometrin mukaan suuri osa nuorista tuntee huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta samanaikaisesti nuorten positiivinen luottamus omaan tulevaisuutensa on jopa vahvistunut.

Pieniä tekoja, tietoa ja toivoa

Jos lapsi tai nuori on huolissaan ilmastosta, aikuisten olisi tärkeä pysähtyä kuuntelemaan näitä huolia, toteaa Taneli Saari.

–  Tämä edellyttää, että aikuiset ottavat aiheen vakavasti ja ymmärtävät, että se voi aiheuttaa lapsille suurtakin huolta, murhetta tai pelkoa. Valitettavan moni nuori on törmännyt jonkinlaiseen ohittamiseen tai sivuuttamiseen aikuisten taholta, Saari harmittelee.

Saari kertoo, että ilmastosta huolestuneet lapset ja nuoret kaipaavat usein toivoa. Aikuisten olisikin hyvä pyrkiä tuomaan näkyväksi myös positiivisia ilmastouutisia tai pieniäkin hyvään suuntaan meneviä kehityskulkuja.

Lapset voivat hyötyä siitä, että he saavat tehdä jotakin konkreettista: esimerkiksi pieniä ekotekoja omassa arjessaan tai lähiympäristössään. Lapsilla voi olla aiheesta paljon kysymyksiä, ja Saaren mukaan heille olisikin tärkeää antaa myös tietoa ikä- ja kehitystasoisesti.

Tatjana Pajamäen mielestä vanhempien tulisi olla tarkkana siinä, etteivät he siirrä omaa ahdistustaan suodattamattomana lapsille.

–  Jos aikuiset tuntevat suurta huolta, koti voi täyttyä kriittisellä ahdistuspuheella. Lapsilla ja nuorilla ei ole vielä valmiuksia käsitellä asioita aikuisten tasolla. Varsinkin lapsille – mutta myös nuorille – olisi hyvä korostaa, että ilmastokriisistä selviäminen on aikuisten vastuulla. Nuorilla on meneillään melkoinen psyykkinen ja fyysinen myllerrys oman itsensä kanssa, ja ulkoiset kuormitustekijät voivat tuntua hyvin raskaalta, Pajamäki sanoo.