Nuorten naisten itsemurhien määrä on kasvanut huomattavasti etenkin 2020—2021 välillä. Vuonna 2021 nuorten naisten itsemurhien määrä kasvoi miltei 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Mieli ry:n kriisipuhelimeen soittajista kaksi kolmasosaa on nuoria naisia. Monella soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia. Mielenterveyden pulmia tai Itsetuhoisia ajatuksia ei voi koskaan selittää yhdellä yksinkertaisella syyllä.
– Siihen vaikuttavat yksilöön, yhteiskuntaan, hoidon saatavuuteen liittyvät asiat. Viime aikoina meillä on ollut paljon kaikenlaisia kriisejä, jotka ovat vaikuttaneet etenkin nuorten mielenterveyteen voimakkaasti, kertoo Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman.
Lue myös: Nuorten naisten itsemurhat ovat olleet jo pitkään kasvussa – nämä asiat selittävät nousevaa trendiä
Nuorten mielenterveys ei ollut kehuttavalla tolalla ennen koronapandemiaakaan, mutta nyt pandemian jälkeen Horneman kuvailee tilanteen olevan hälyttävä. Nuorten masennus, ahdistus ja itsetuhoisuus on lisääntynyt.
Some ei kaikkeen syypää
Nuorten pahoinvoinnista syytetään usein sosiaalista mediaa. Hornemanin ja Wintersin mielestä sosiaalinen media kieltämättä vaikuttaa asiaan. Sosiaalinen media mahdollistaa esimerkiksi paljon kiusaamista. Olisi liian mustavalkoista todeta sen olevan kaiken takana tai vaikuttavan pelkästään kielteisesti nuorten mielenterveyteen. Sosiaalisella medialla voi olla myös hyviä vaikutuksia.
– Olisikin tärkeää kysyä itseltään, millainen oma vointi on silloin, jos on viettänyt koko päivän sosiaalisessa mediassa. Siellä on myös vertaisryhmiä ja sieltä voi löytää samanhenkisiä ihmisiä. Jos käpertyy kotiin ja alkaa olla vaikea tavata ihmisiä kasvokkain, kannattaa miettiä onko jäänyt somen vangiksi, sanoo Mieli ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.
Ongelmat muuttuivat pandemian jälkeen
Winter kertoo, että yhteydenoton syyt ovat muuttuneet. Ennen pandemiaa kriisipuhelimeen soitettiin tyypillisesti ihmissuhteisiin liittyvien pulmien, kuten erojen, riitojen tai kommunikointi ongelmien takia. Nyt kriisipuhelimeen soitetaan yleisimmin pahan olon takia. Paha olo voi pitää sisällään masentuneisuutta, ahdistusta, psyykkistä kipua ja pelkoa. Kolmanneksi yleisin syy on itsetuhoisuus.
Ota puheeksi
Mikäli huomaa, ettei omalla läheisellä ole kaikki kunnossa, Horneman kehottaa ottamaan asian puheeksi.
– Kaikkien on tärkeä muistaa, että itsetuhoisuudesta on turvallista keskustella. Itsetuhoisista ajatuksista on turvallista keskustella, vaikka moni luulee sen lisäävän itsetuhoisuutta. Se on virheellinen myytti. Oma olo helpottaa, kun omasta olosta pääsee puhumaan jollekin. Myös apua kannattaa kehottaa hakemaan.
Lue myös: Hatkat ottanut nuori: "Olin riippuvainen niistä kundeista, keillä oli kämppä ja ehkä jotain safkaa" – on harmillisen epäselvää, kenellä on vastuu karkulaisista
– Apua löytyy. Suurin kynnys on hakea apua. Apua löytyy kasvokkain, verkossa ja puhelimitse. Siinä pitää jaksaa olla vähän tarmokas. Täytyy jaksaa sen verran, että lähtee hakemaan apua, mutta onneksi se on jo oman kännykänkin päässä, Winter kertoo.
Linja on varattu
Kunnallisella puolella jonot ovat kovat ja apua ei juuri saa siinä hetkessä, kun kriisi iskee. Mielenterveyspuolella on valtava palvelukysyntä ja henkilökunnasta on pulaa. Seuraava vapaa aika avun piiriin saattaa olla useamman kuukauden päässä, mikä voi olla musertavaa sen jälkeen, kun on saanut itsensä liikkeelle ja tietää ansaitsevansa ja tarvitsevansa sitä.
Lue myös: Joka viides suomalaisnuori on itsetuhoinen – tällaisia varoitusmerkit voivat olla: "Kaikki itsetuhoinen puhe täytyy ottaa vakavasti"
Kriisipuhelimeen tulee valtava määrä puheluja vuodessa ja valitettavasti kaikkiin puheluihin ei ehditä vastaamaan. Joskus linja on varattu: viime vuonna kriisipuhelimeen tuli yli 400 000 yhteydenottoa.
– Jonoa kertyy varsinkin yöaikaan. Kaikki eivät halua yöaikaan kuormittaa läheisiään, tai jos ei voi soittaa siihen aikaan minnekään muualle. Myös läheinen voi kuormittua tukiessaan ja siihenkin kannattaa hakea apua, Winter kannustaa.
Järjetön järjestelmä
Jos hoitoon pääsisi matalammalla kynnyksellä ja aikaisemmin, tilanne ei ehtisi yksilön kohdalla mennä yhtä pahaksi, eikä ehtisi kroonistumaan. Nyt jo olemassa olevien hoitojonojen purkamiseen tulee menemään paljon aikaa.
– On päivänselvää, että tarvitsemme Suomeen terapiatakuun, jolla pystymme parantamaan ihmisten hoitoon pääsyä. Hoito painottuu nyt raskaaseen, kalliiseen erikoissairaanhoitoon ja pitkiin psykoterapioihin. Me tarvitsemme ja haluamme Suomeen kuukauden sisällä alkavia matalan kynnyksen psykososiaalisia hoitoja, Horneman sanoo.
Lue myös: Lounais-Suomen poliisin synkkä pääsiäinen
Horneman soisi ennen vaaleja näkevänsä aihetta enemmän esillä mediassa ja vaaliteemana politiikassa. OECD:n arvion mukaan mielenterveydestä koostuu Suomelle vuosittain 11 miljardin kustannukset. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat nykyään yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
– Tässä olisi varaa hakea säästöjä tulevaisuudessa. Terapiatakuu vaatisi 35 miljoonaa, minkä panostuksen tarvitsisi palvelujen parantamiseksi. Tämä on ehdottomasti sellainen asia, mikä olisi parempi nähdä investointina kuin kuluna, Horneman kertoo.
Ei enää tabu
Toisaalta runsaassa avun hakemisessa on myös hyvät puolensa. Mielenterveysongelmat eivät ole yhtä suuri tabu kuin ennen. Nuoret uskaltavat rohkeammin hakea apua ja puhua ongelmistaan kuin aiemmat sukupolvet. Horneman muistuttaa, että toivoa ja hoitoja on olemassa.
Lue myös: Lasten itsetuhoisuuden yleistyminen yllätti Apuu-chatin auttajat: "Akuutit hätätilanteet ovat sellaisia, että lapsi tai nuori kertoo itsemurha-aikeista"
– Itsetuhoisuuteen ja muihin mielenterveyden häiriöihin löytyy hoitoa. Moni, joka on kokenut itsetuhoisuutta – ja se voi koskettaa ketä tahansa meistä – selviävät siitä kyllä ja elävät pitkän ja hyvän elämän. Kunhan vain pääsee sinne avun piiriin, niin se ennuste on hyvä.
Mielenterveyden haasteisiin kannattaa aina hakea apua, sanovat asiantuntijat – toivotonta tapausta ei ole.