Prosentti bruttokansantuotteesta luontoa parantaviin toimenpiteisiin, ilmastolain ohelle uusi luontolaki, metsälain uudistaminen ja lähes kolmasosan pinta-alasta suojeleminen. Tällaisia toimia edellyttäisi Suomen luontopaneeli, jotta luontokato Suomessa voitaisiin pysäyttää.
Luontokadolla tarkoitetaan luonnonvaraisen elämän hiipumista maapallolta.
Hiljattain julkaistusta Luontosuhdebarometrista selvisi, että yli puolet vastaajista kertoi olevansa huolestuneita Suomen luonnon tilasta, kun maailman luonnon tilasta huolissaan oli jopa neljä viidestä vastaajasta.
Luontopaneeli nostaa esille, että samaan aikaan tuetaan luonnon heikentämistä ja parannetaan sitä ennallistamalla ja suojelemalla, mikä ei ole viisasta ja kustannustehokasta resurssien käyttöä. Sen mukaan edullisempaa olisi rajoittaa haittojen aiheuttamista.
Päättäjillä painava vastuu
Luontopaneeli vetoaakin laajalti hallituksen vastuuseen. Ilmastonmuutokseen on herätty luontokatoa aiemmin, joten sen käsittelyyn on kehitetty enemmän välineitä.
– Luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat toisiaan tukevia tavoitteita. Ilmastonmuutokseen keskitytään ja tupataan unohtamaan luontokato, kertoi luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho mediatilaisuudessa torstaina.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ylihallituskautista luonnon turvaamisen rahoitusohjelmaa. Tärkein tavoite Kotiahon mukaan on osoittaa prosentti bruttokansantuotteesta (bkt) luontoa parantaviin toimenpiteisiin niin pitkään kunnes kaikki tavoitteet on saavutettu.
Kotiaho kertoi, että vastaavaa on käytetty jo useaan otteeseen, esimerkiksi kun Suomi liittyy Natoon, asevarustelu sidotaan bkt:hen.
Mutta miten realistista tavoitteiden toteutuminen on nyt, kun taloudella on alkanut mennä heikommin muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan takia?
– Jos luontokatoa ei pysäytetä, silloin todellakin talous sakkaa. Jos luontokato jatkuu, niin silloin ruuan hinta kallistuu. Jos meillä ei ole luontoa, ei ole myöskään taloutta. Meidän täytyy priorisoida luonto, Kotiaho vastaa.
Luontoa tulisi suojella enemmän laeilla
Jotta tavoitteita voitaisiin saavuttaa, ne on ensin asetettava. Luontopaneeli vaatii hallitusta laatimaan ilmastolakia vastaavan luontolain, jossa linjataan, että luonnontilan paraneminen tulisi olla vuonna 2030 suurempi kuin luontohaittojen ja vuoteen 2035 mennessä luonnon tila olisi parempi kuin se oli vuonna 2020.
Muutosta tulee tehdä julkisen lisäksi yksityiselle puolelle. Luontopaneeli puhuu lievennyshierarkiasta, jonka mukaan kaikkien organisaatioiden tulee välttää aiheuttamasta haittoja ja jos niitä tulee niin hyvittää ne siten, että aiheuttajilta vaaditaan enemmän hyvityksiä kuin haittoja oli, jotta luonnon tila paranisi.
Luontopaneeli korostaa, että näin tulee toimia myös kansainvälisesti. Suomalaisten kansainvälisen kaupan kulutus ei saa aiheuttaa merkittävää ilmasto- ja luontohaittaa Suomen ulkopuolella.
Kotiaho nostaa myös esille, että Suomen tulee ottaa virallisesti kantaa luonnontuhonnan (ecocide) kriminalisoinnin lisäämiseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Luonnontuhonta on Kotiahon sanoin laaja-alaisia, mittavia ja tarkoituksella tehtyjä haittoja ja rikoksena se rinnastuu kansanmurhaan.
Lähes kolmannes jokaisesta maakunnasta suojeltava
Suomen noin 48 000 lajista vain puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on voitu arvioida, luontopaneeli kertoo. Lajeista useampi kuin joka kahdeksas on uhanalainen, kun vuonna 2010 vain joka kymmenes oli ja vuonna 2000 joka kahdestoista.
Kotiahon mukaan usein ajatellaan, että luontokato koskee vain lajien katoamista. Kuitenkin myös yksilöiden pysyvä väheneminen edistää luontokatoa.
Luontopaneelin mukaan suojelupinta-alaa on niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa liian vähän. Suomessa alueet ovat liian pieniä ja suurin osa niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa. Kotiaho kertoo STT:lle, että Etelä-Suomesta vain alle kolme prosenttia on suojeltu.
– Onhan se melko ahnetta, ettei voi säästää tilaa muille lajeille. Meidän täytyy pystyä antamaan 30 prosenttia ja tulla toimeen lopulla 70 prosentilla. Luonto kyllä palautuu, kunhan me annamme siihen tilaisuuden, Kotiaho sanoo.
Suomi on sitoutunut EU:n mukana tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Luontopaneeli suosittelee, että jokaisesta maakunnasta suojellaan tuo prosenttimäärä. Monimuotoisuus voidaan turvata parhaiten, kun suojelualueita tarkastellaan maakunnittain.Suomen pinta-alasta kolme neljännestä luokitellaan metsäksi.
Koska metsää on paljon, myös merkittävä osa uhanalaisista lajeista eli lähes joka kolmas elää metsissä.
Luontopaneelin mukaan metsälaki tulisikin uudistaa ja siirtyä avohakkuista jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn, eli että hakkuissa säästetään aina eri-ikäisiä puita. Kotiahon mukaan tärkeintä on kuitenkin vähentää kokonaisuudessaan hakkuiden määrää.
Maataloudessa ja rakentamisessa parannettavaa
Lähes kymmenys Suomesta on maatalouden käytössä. Maataloutta tuetaan voimakkaasti. Luontopaneelin mukaan tuilla ei tulisi tukea haitallisia maataloustoimia vaan kytkeä maataloustuet luonnontilaa parantaviin toimenpiteisiin.
Tehostamisen vuoksi yksipuolistunutta maataloutta tulisi luontopaneelin mielestä uudistaa luonnonmukaisempaan suuntaan. Tukea tulisi vähentää eläintaloudelta ja suunnata kasviperäisen ravinnon tuottamiseen. Lisäksi turvemaiden raivaaminen maatalouskäyttöön tulisi lopettaa.
Luontopaneelin mukaan maa- ja metsätaloudessa hakkuita, maanmuokkausta ja ojitusta tulisi vähentää, koska ne heikentävät vesien laatua. Maatalous aiheuttaa noin 50–90 prosenttia fosforikuormituksesta ja noin 40–80 prosenttia typpikuormituksesta.
Näiden lisäksi luontopaneeli vaatii, että kaikessa rakentamisessa tulisi arvioida, millaisia luontohaittoja siitä aiheutuu ja miten haittoja voitaisiin vähentää ja hyvittää.
– Jos me emme tiedä, mitä heikennämme, me heikennämme arvokkaitakin asioita, Kotiaho kertoo.
Luontopaneelin mukaan tulisi vaalia rakennetun alueen vehreyttä ja luonnon hallittua hoitamattomuutta. Hoidettujen nurmikkojen sijaan esimerkiksi puistojen tulisi olla monipuolisempia ja luonnontilaisempia ja viheralueita, viherkattoja ja asfaltoimattomia alueita tulisi lisätä.
Kulutusta hillittävä mutta toivoa on
Kaikkea kulutusta on hillittävä ja taloutta ohjattava kohti kiertotaloutta. Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät hitaasti, mikä luo luontopaneelin mukaan illuusion siitä, että tekoja voitaisiin lykätä kiireellisten asioiden tieltä.
Luontopaneeli toteaa myös, että ihmisten maailmankuvaa ja tottumuksia on muutettava. Suomi on kuluttanut vuosittain uusiutuvat luonnonvaransa jo huhtikuussa. Luontokadosta tulisi opettaa enemmän kaiken ikäisille, kaikille aloille, koulussa ja sen ulkopuolella.Luontopaneeli – ja luonto – vaativat laaja-alaista ja nopeaa muutosta.
– Me emme tule toimeen ilman, että meillä on riittävästi luontoa. Toimenpiteitä tekemällä voimme kääntää asiat toiseen suuntaan, se on positiivinen viesti, Kotiaho sanoo.
Luontopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.