Asuntolainojen korkojen nousu näkyi alkuvuoden lukemassa.
Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 8,4 prosentin tahtia, kertoo Tilastokeskus. Inflaatio hidastui siten hieman joulukuusta, jolloin se oli 9,1 prosenttia.
Inflaation hidastuminen joulukuusta tammikuulle johtui muun muassa sähkön hinnan lievemmästä noususta.
Kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu sekä dieselin kallistuminen. Samalla hintojen nousua hillitsi eniten omakotitalokiinteistöjen ja ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.
Euroalueella käytetyn inflaatiomittarin mukaan Suomen inflaatio oli tammikuussa 8,5 prosenttia. Tämä indeksi poikkeaa Tilastokeskuksen indeksistä siinä, että mukana ei ole muun muassa omistusasumista, luottojen korkoja tai rahapelejä.
Lue myös: Korkojen nousu ei ajanut asuntovelallisia ekstralyhennyksiin – nollakorkosukupolvi opettelee nyt vanhaa normaalia
Asuntojen reaalihinnat laskevat
Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon ekonomisti Juho Keskinen totesi tammikuun lukujen kertovan, että suomalaiset kuluttajat köyhtyivät viime vuonna ennätyksellisesti, kun ansiot eivät pysyneet inflaation kyydissä. Tänä vuonna kehitykseen on luvassa helpotusta.
– Tänä vuonna palkkakierrokset nostavat ansiotasoa ja inflaatio hellittää, jolloin ostovoima säilyy paremmin. Ensi vuonna ansioiden puolestaan ennustetaan kohoavan inflaatiota enemmän, jolloin kuoppaa päästään kuromaan jo kiinnikin, Keskinen toteaa kommentissaan.
Kova inflaatio merkitsee, että asuntojen reaalihinnat jatkavat sukeltamistaan, kun niitä verrataan yleiseen inflaatio- ja palkkakehitykseen.
Asumisen kulut sitä vastoin nousivat reippaasti, sillä asuntolainojen korkomenot yli tuplaantuivat vuoden takaisesta ja sähkön hinta oli liki 50 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.
– Leuto talvi tuo nyt osaltaan helpotusta energiakuluihin, mutta korkomenot kasvavat kovaa kyytiä, kun korontarkistuspäivät koittavat yhä useammalle.
Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan indeksistä. Nämä kustannukset nousivat tammikuussa 11,8 prosentin tahtia, mikä johtui erityisesti lämmitysenergian kallistumisesta ja korkokustannusten noususta.