Inflaatio kiihtyi lokakuussa 8,3 prosenttiin – asuntolainojen korot nousivat

1:37img
Näin yritykset käyttävät inflaatiota hyväkseen ja nostavat hintojaan, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Julkaistu 14.11.2022 09:04

MTV UUTISET - STT

Inflaatio kiihtyi lokakuussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 8,3 prosenttia, kun vielä syyskuussa inflaatio oli 8,1 prosenttia.

Tilastokeskus kertoo, että inflaation kiihtyminen johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nostivat lokakuussa eniten sähkön, dieselin ja bensiinin kallistuminen sekä asuntolainojen keskikoron nousu. Tilastokeskus kertoo, että asuntolainojen korot nousivat 67 prosenttia ja kulutusluottojen korot 24 prosenttia viime vuoteen nähden.

– Nousu toki oli jo odotettavissa, koska Euroopan keskuspankki nosti syyskuussa ohjauskorkojaan toistamiseen tänä vuonna. Kuitenkin on hyvä myös muistaa, että korkotasot ovat yhä kohtuullisen matalia: asuntolainojen keskikorko 1,3 prosenttia ja kulutus- ja muiden luottojen keskimäärin 3,5 prosenttia. Nämä ovat melko pieniä korkoasteita, kun muistelee 1980-luvun huippukorkoja, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen tiedotteessa.

Eniten kuukaudessa nousivat kotimaan ja ulkomaan lentomatkojen hinnat, 14,7 prosenttia ja 23,9 prosenttia. Tilastokeskus kertoo, että lentoliput ovat kallistuneet melko tasaisesti viime toukokuusta lähtien, mutta nyt erityisesti koululaisten syyslomakausi nosti lentojen hintoja. Toukokuuhun verrattuna nousua on tähän mennessä kertynyt noin 46 prosenttia.

Vain 20 hyödykkeen hinta laski viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Eniten kuluttajahintojen nousua hillitsi ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen. Niiden hinta laski 3,2 prosenttia viime vuoden lokakuusta.

Lue myös: Madonluvut julki: Suomen asuntokaupassa tapahtui lokakuussa rajuin pudotus kymmeneen vuoteen

Monet peruselintarvikkeet kallistuneet yli viidenneksellä

Tilapäisistä tekijöistä puhdistettu pohjainflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 5,1 prosenttia. Esimerkiksi koronapandemian alussa maaliskuussa vuonna 2020 se oli 0,7 prosenttia.

Pohjainflaatiossa ei ole mukana elintarvikkeita, alkoholittomia juomia eikä energiaa. Niiden hintoihin kohdistuu paljon lyhytaikaista vaihtelua, jonka aiheuttaa maailmanmarkkinahintojen heilunta kysynnän ja tarjonnan mukaan.

– Energian hintojen nousut siirtyvät kestokulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin viiveellä, joten oletettavaa on, että pohjainflaatio tulee vielä nousemaan, yliaktuaari Nieminen arvioi.

Kun elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintoja vertaa viime vuoden lokakuuhun, ovat hinnat nousseet 15,7 prosenttia.

Peruselintarvikkeissa hinnannousu on vieläkin suurempaa, Tilastokeskus kertoo. Yli 20 prosenttia ovat kallistuneet jauhot ja muut viljat, pizzat ja suolaiset piirakat, liha, leikkeleet ja kala, maitotuotteet, kananmunat, voi sekä kahvi.

Energian hinnoissa vuosimuutokset ovat olleet kevyen polttoöljyn kohdalla 69 prosenttia, dieselin 33 prosenttia, bensiinin 15 prosenttia ja sähkön 41 prosenttia.

2:32img

Viiden jälkeen -ohjelmassa keskusteltiin ruoan hinnasta ja sen vaikutuksesta ostosvalintoihin. Liemessä-ruokablogin Jenni Häyrinen kertoi, miten inflaatio on vaikuttanut hänen ruokailutottumuksiinsa. Suomalaiset etsivät nyt edullisia arkiruokaohjeita.

Tuoreimmat aiheesta

Inflaatio