EU-maat ovat asettaneet uusia pakotteita Irania vastaan, kertoo EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Tshekki. Tshekin mukaan EU-suurlähettiläät ovat päässeet sopuun asiasta kolme päivää kestävien keskusteluiden jälkeen.
Pakotelistalle joutuu muun muassa kolme iranilaista henkilöä ja yksi yhteisö, joiden epäillään olevan vastuusta iranilaisten lennokkien toimituksista Venäjälle. Pakotteet astuvat voimaan heti.
Pakotteiden kohteeksi olevien varat jäädytetään. EU:n mukaan se on valmis laajentamaan pakotteiden kohteeksi joutuneiden määrää tarvittaessa.
Venäjä on käyttänyt iranilaisvalmisteisia lennokkeja viime viikkoina useisiin iskuihin Ukrainassa.
Niillä on isketty muun muassa pääkaupunki Kiovaan. Ukraina on jo ilmoittanut harkitsevansa diplomaattisiteiden katkaisua Iraniin.
EU:n ulkosuhteista vastaavan Josep Borrellin edustaja Nabila Massrali sanoi eilen, että EU on saanut kerättyä tarpeeksi todisteita Iranin osuudesta.
– Nyt kun olemme keränneet tarpeeksi todisteita, työskentelemme komissiossa sen eteen, että EU:n vastaus on selkeä, nopea ja jämäkkä, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Lue myös: Harvinainen ulostulo: Venäjän uusi sotajohtaja myöntää tilanteen olevan vaikea Hersonissa
Iranin ulkoministeri on kutsunut väitteitä iranilaisten lennokkien käytöstä "perusteettomiksi".
Viikonloppuna Washington Post -lehti taas uutisoi viranomaislähteidensä perusteella, että Iran olisi myös aikeissa toimittaa Venäjälle lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia. Lehden mukaan se olisi toteutuessaan ensimmäinen tällainen asetoimitus Venäjälle sodan alkamisen jälkeen.
Pakotteita jo Mahsa Aminin kuoleman vuoksi
EU asetti jo aiemmin tällä viikolla pakotteita Iranille. Muun muassa Iranin niin kutsuttu siveyspoliisi joutui maanantaina EU:n pakotelistalle 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuoleman takia. Pakotelistalle joutui jäseniä myös muista turvallisuusjoukoista, jotka ovat tukahduttaneet Aminin kuoleman synnyttämiä protesteja. Protestit Iranissa ovat jatkuneet jo yli kuukauden.
Tämän lisäksi Iran on ollut lännen ydinpakotteiden kohteena. EU on kohdistanut pakotteita Iraniin sen ydinohjelman vuoksi vuodesta 2007 alkaen ja maan ihmisoikeustilanteen vuoksi vuodesta 2011 alkaen.
Vuonna 2018 Yhdysvallat erosi puolestaan vuonna 2015 solmitusta JCPoA-sopimuksesta. Ydinohjelmasopimuksen tavoitteena oli rajoittaa Iranin mahdollisuutta kehittää ydinase ja vastavuoroisesti keventää Iranin taloutta kurittavia talouspakotteita. Talouspakotteiden keventäminen ei kuitenkaan käytännössä onnistunut, kun Yhdysvallat erkaantui sopimuksesta.
Lännen eristämät maat tekevät yhteistyötä
Iranin asetoimitukset Venäjälle ovat nyt mahdollisia, koska YK:n Iranille asettama aseidenvientikielto umpeutui kaksi vuotta sitten.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Ukrainan sota on lähentänyt Venäjää ja Irania entisestään. Asetoimitusten lisäksi Iran on virallisesti tukenut Venäjän narratiivia sodasta. Koska molemmat maat ovat lännen pakotteiden kohteena, ovat ne käyneet keskenään kauppaa. Ne ovat muun muassa pohtineet yhteisen järjestelmän kehittämistä kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän tilalle, josta ne on suljettu ulos.
Ne ovat tehneet myös yhteistyötä Syyrian sisällissodassa ja tukeneet esimerkiksi itsevaltaisen Bashar al-Assadin hallintoa.
Vaikka Iranilla itsellään ei olekaan intohimoja Ukrainan suhteen, ovat asiantuntijat arvioineet, että Iran saattaa katsoa yhteistyön Venäjän kanssa hyödylliseksi. Tutkijat Alam Saleh ja Zakiyeh Yazdanshenas arvioivat yhdysvaltalaisen Atlantic Councilin blogikirjoituksessa, että Iranin hallinnossa monet ovat tulleet siihen tulokseen, että maan ei ole mahdollista normalisoida kansainvälisiä kauppasuhteitaan.
– He ovat päätyneet lopputulemaan, jonka mukaan on mahdotonta, että pakotteita höllennettäisiin niin, että normalisointi olisi mahdollista, he kirjoittavat.
Vanhempi neuvonantaja John Raine arvioi ajatushautomo International Institute for Strategic Studiesille (IISS), että maita yhdistää ennen kaikkea yhteinen narratiivi Yhdysvaltain ja Naton vastustamisesta.
Iranin tuki tuskin kääntää sodan suuntaa
IISS:n Raine ei kuitenkaan usko, että Iranin sotilaallinen ja taloudellinen tuki onnistuu kääntämään sodan suuntaa ja korvaamaan Venäjän tappioita Ukrainassa.
Lisäksi Iranin strategialla on riskinsä, Raine kirjoittaa. Se voi muun muassa vähentää Euroopan haluja lieventää Iranin vastaisia pakotteita, kuten nyt näyttää käyneen.