Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että koronaepidemian rajoitustoiminen tulisi Suomessa kohdistua rokottamattomiin, ja rokotuskattavuuden pitäisi yhä kasvaa.
Kiurun mukaan Suomi jakautuu siten, että idässä koronarokotettuja on paljon, lännessä taas heikoimmin.
– Meidän isoimmat ja hankalimmat epidemian leviämisalueet ovat etelässä ja lännessä eikä tilannetta auta, että rokotekattavuus näillä alueilla on keskimääräistä alhaisempi, Kiuru sanoo IS:n haastattelussa.
Juuri rokottamattomien takia koronan ilmaantuvuusluvut pysyvät korkeina. Rokottamattomien suomalaisten on arvioitu sairastuvan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin jossain vaiheessa, mikä tarkoittaa kuormitusta terveydenhuollolle.
Kiuru mainitsee haastattelussa, että Euroopan tartuntatautivirasto ECDC on ottanut Suomen epidemiatilanteen tarkkailuun.
– Tartuntojen määrä on lisääntynyt liian nopeasti seurantajaksolla, ja olemme päätyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa. Näitä maita oli listauksessa seitsemän. Alapuolella olivat enää kaikkein pahimman tautitilanteen maat, kuten Baltian maat. On saatava vakautta aikaan, jotta emme hohkaa Euroopan koronakartalla punaisella.
Pitkä annosväli ongelmana
Kiurun mukaan rokotekattavuuden pitäisi nousta Suomessa lähemmäs 90 prosenttia, jotta elämä epidemian kanssa onnistuisi. Kiuru vertaa Suomea haastattelussa Tanskaan, jossa mietitään uusia rajoituksia, vaikka rokotekattavuus on yli 86 prosenttia.
Suomen alhainen rokotekattavuus johtuu Kiurun mukaan pitkästä rokotteiden annosvälistä. Kiurun mukaan Suomessa käytössä ollut aiempi pitkä rokoteväli sai monen nuoren pitämään rokotesuojan hankkimista epäolennaisena asiana.