Suomi on siirtymässä kohti rokotejärjestyksen alueellista painotusta, jos kansallisen rokotussuositustyöryhmän KRAR:n näkemykset otetaan huomioon.
Rokotemääriin odotetaan merkittävää kasvua huhtikuussa, vaikka sitä nakertaneekin tuore tieto Astra Zenecan rokotteen antamisen keskeyttämisestä Suomessa ainakin ensi viikoksi.
– Paras hyöty olisi, jos painotettaisiin voimakkaan epidemian alueita rokotejakelussa, KRAR:n puheenjohtaja Ville Peltola kertoi MTV:n Viiden jälkeen ohjelman haastattelussa.
Peltola korostaa, että alueelliset erot ovat Suomessa epidemian suhteen hyvin suuria. On maakuntia, joissa ollaan pandemian perustasolla eikä uusia tartuntoja juuri ole. Ja sitten on HUS-alue, jossa leviämisvaiheessa on oltu jo marraskuusta ja tartuntoja todetaan satoja joka päivä.
Peltola kuitenkin täsmentää, ettei rokotuksia ole tarkoitus keskeyttää kokonaan missään, jos rokotemääriä päätettäisiin painottaa enemmän epidemian pahimmille alueille. Epidemian ydin on nyt HUS-alueella ja Varsinais-Suomessa, mutta rokotepainotus vaihtelisi sen mukaan, millainen ilmaantuvuusluku alueilla olisi ollut edellisen 14 päivän aikana.
Peltolan arvion mukaan veisi muutamia viikkoja, että painotettu rokotejärjestys otettaisiin käyttöön sen päätöksen jälkeen.
– Epidemia on sellaisessa tilanteessa, että tartuntamäärät nousevat ja tilanne voi kiihtyä nopeastikin. Alueellista painotusta pitäisi saada piakkoin, Peltola hoputtaa.
Helsingin ja Turun kokoisissa kaupungeissa on myös havaittu, että tartuntatilanteessa on isoja eroja alueittain. Korona on levinnyt pahasti etenkin Itä-Helsingissä. Toistaiseksi KRAR:n suunnitelmissa ei olisi kuitenkaan painottaa rokotejärjestystä postinumeroalueittain.
Lue myös: Eurooppa olisi pulassa ilman Astra Zenecaa: "Tämä rokote on se työhevonen"
Hoitajat ja myyjät ensin?
Entäpä sitten ammatit? Lähihoitajat ja myyjät sekä muut etätyöhön kykenemättömät ovat kirjaimellisesti olleet koronan tulilinjalla jo vuoden ajan. Kun rokottamisessa on perusterveiden vuoro, pitäisikö heitä suosia ensin?
– Toistaiseksi noudatetaan alkuperäistä järjestystä, riskiryhmät ensin. Lisäyksenä olisi vain alueellinen painotus, Peltola toppuuttelee.
Peltolan mukaan perusterveen väestön rokotejärjestyksen muokkaaminen on kuitenkin selvityksessä.
– Ammattiryhmien väliset erot eivät ole loppujen lopuksi valtavan suuria, alueelliset erot ovat, Peltola jatkaa.
Toistaiseksi Peltolallakaan ei kuitenkaan ole antaa käytännön esimerkkiä siitä, millaisella suhteella painotusta rokottamisen suhteen toteutettaisiin.
– Ainakin selvitetään, kuinka hyvin voidaan toteuttaa.
Hoitajien huoli myös potilasturvallisuudesta
Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski korostaa, että terveydenhuoltoalan ammattilaisilla on vuoden ajan ollut huoli niin työturvallisuudestaan kuin myös potilasturvallisuudesta koronariskin takia.
– Totta kai terveydenhuollossa on keskimääräistä parempi tietotaito suojautua, Vuorenkoski kertoi MTV:lle.
Vuorenkosken mukaan osa kansalaisista saattaa luulla, että kaikki terveydenhuollon työntekijät olisi jo rokotettu koronaa vastaan. Näin ei ole, sillä ensimmäisinä rokotteen saivat nimenomaan koronahoitajat ja -lääkärit. Muun henkilökunnan vuoro on ns. perusterveiden kanssa riskiryhmien ja ikäihmisten jälkeen.
– Tämä on ollut rankka vuosi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Huolta on kannettu paljon omasta työturvallisuudesta.
Ja siitä, ettei levitetä sairautta lähiomaisiin. On ollut kova vuosi, mutta kantti on kestänyt.
"Taklataan nämä variantitkin"
Vuorenkoski jättää kuitenkin pohdinnat rokotejärjestyksen muuttamisesta ammatteja painottavaksi KRAR:n vastuulle.
–Rokottamisen palapeli ei ole yksinkertainen, joudutaan harkitsemaan monia asioita.
Suomeen levinneitä virusmuunnoksia Vuorenkoski pitää rasittavana ja harmillisena, mutta ei mahdottomana selättää.
– Me Suomena taklattiin aika hyvin se perusvirusmuoto, kyllä me taklataan nämä variantitkin.