Aurinko paistaa, ja pitäisi tuntea olonsa virkeäksi ja reippaaksi. Eikös juuri kevätaurinko ole se pimeän talven jälkeinen piristysruiske? Mitä on kevätväsymys?
Väsymyksestä ja masennuksen ensioireista puhuttaessa puhutaan paljon enemmän kaamosmasennuksesta. Kevätväsymys on kuitenkin samantapainen tila.
Molemmissa tapauksissa valon määrä ja sen muutokset vaikuttavat suoraan mielialaamme. Joillekin ihmisille pimeä aika tuo haasteita, kun taas toisille kevät on hankala.
Valon määrän äkillinen muutos vaikuttaa mielialaan.
Yleensä kaamosmasennus ja kevätmasennus ovat yleisiä siellä, missä valon määrä vaihtelee eri vuodenaikojen takia. Tähän tekee poikkeuksen Islanti, jossa ei esiinny valon vaihtelevuuteen liittyvää väsymystä. Syyksi on esitetty kalan suurta määrää islantilaisten ruokavaliossa, mutta tutkimustuloksia kalan rasvojen vaikutuksesta masennukseen ei ole.
Kevätväsymyksen iskiessä monet työterveyspsykologit ja terveydenhoitajat Suomessa suosittelevat terveellistä ruokavaliota, säännöllistä liikuntaa ja unirytmiä sekä sosiaalisia aktiviteetteja.
Asiantuntijan vinkit kevätväsymykseen
Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret Punto kertoo, että tärkeintä on pitää itsestään hyvää huolta.
– Jos on kokemusta aiemmilta vuosilta siitä, että keväällä väsymys lisääntyy, sitä kannattaa ehkäistä ennalta. Talviaikana kannattaa ottaa kirkasvalohoitoja ja huolehtia riittävästä unensaannista sekä hyvästä ravinnosta. Valoon kannattaa totuttautua hitaasti, ja aurinkolasien käyttö on suotavaa.
Punto muistuttaa, että pahin mitä voi tehdä, on pelästyä väsynyttä olotilaa, jolloin oma paha olo alkaa ikään kuin ruokkia itseään.
– On parempi miettiä ihan rauhassa, että perusasiat ovat kunnossa. Liikunnalla on valtava merkitys mielialan säätelyyn. Sosiaalisilla verkostoilla on myös positiivinen vaikutus mielialaan. Kannattaa syödä monipuolisesti, varmistaa riittävä vitamiinien saanti ja huolehtia riittävästä unen määrästä. D-vitamiinitason voi myös käydä testaamassa, sanoo Punto.
Valon lisääntyminen voi häiritä unirytmiä.
Hänen mukaansa kevätväsymys johtuu siitä, että valon määrä lisääntyy äkillisesti.
– Valon määrä vaikuttaa välittäjäaineisiin, mikä vaikuttaa hormoneihin, mikä taas vaikuttaa mielialaan. Tämä johtaa siihen, että uni-valve-rytmi menee epätasapainoon, koska aivot ja keho eivät pysty sopeutumaan lisääntyneeseen valoon tarpeeksi nopeasti. Jostakin syystä kevätväsymys näyttäisi olevan yleisempää keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla naisilla. Toisaalta tähän käsitykseen vaikuttaa myös se, ketkä lopulta hakeutuvat työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen asian takia, kertoo Punto.
Kevätväsymys tasaantuu itsehoidolla ja kehon tottuessa lisääntyneeseen valon määrään. Jos tilanne ei kuitenkaan helpota ja väsymys alkaa syvetä masennukseksi, pitää pysähtyä tarkastelemaan tilannetta myös psyykkisten tekijöiden kannalta.
– Kevätaurinko voi paljastaa myös mielen syövereistä asioita, joita on sinne piilottanut. Kevääseen kuuluva kasvu ja toivekkuus voivat alleviivata omaa toivottomuuden tunnetta. Näiden tunteiden kanssa kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen, sanoo Punto.
Lue kaikki uusimmat lifestyle-aiheiset artikkelit!
Lähteet: MHA