Masennukseen sairastuminen liitetään yleensä elämässä koettuun suruun tai ongelmiin, mutta masennus voi ilmetä myös yllättävien tekijöiden seurauksena.
Synnytys
Lapsen saaminen on monelle yksi elämän onnellisimmista tapahtumista. Onkin ristiriitaista, että synnytyksen jälkeinen masennus tai alakuloisuus on varsin yleistä.
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 prosenttia äideistä. Synnytyksen jälkeinen lievä alakulo ja herkistyminen on niin yleistä, että sitä pidetään jo normaalina reaktiona psyykkisen häiriön sijaan.
Oireita esiintyy 50–85 prosentilla synnyttäneistä. Tyypillisesti oireet, kuten itkuisuus, mielialan vaihtelut, ärtyisyys ja unihäiriöt, kestävät kolmesta viiteen päivään synnytyksen jälkeen.
Vuodenajat
Osalla pohjoisilla leveysasteilla asuvista toistuu vuosi vuodelta masentuneisuus, jonka laukaisee kirkkaan valon puute. Talvikauteen ja pimeyteen liittyvän kaamosmasennuksen tunnistaminen on tärkeää kirkasvalohoidon aloittamiseksi.
Ihmisillä ja eläimillä keskushermosto noudattaa kahdenlaista rytmiä: vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Päivän lyhentyessä syksyisin valomäärä ei enää riitä vuorokausirytmin ylläpitoon, vaan rytmi alkaa kulkemaan sisäisen kellon mukaan eli jätättää. Tätä vuorokausirytmin epätahdistumista pidetään yhtenä syynä kaamosmasennukseen.
Käänteisesti jotkut ihmiset kärsivät vuodenaikamasennuksesta myös keväisin valon määrän lisääntyessä. Itsemurhia ja itsemurhayrityksiä tapahtuukin eniten juuri keväisin.
Tupakoinnilla on havaittu yhteys masennukseen.
Tupakointi
Tupakoinnin ja masennuksen yhteys on tiedetty jo pitkään. Masennukseen taipuvaisemmat ihmiset aloittavat myös todennäköisemmin tupakoinnin.
Nikotiini vaikuttaa aivojen välittäjäaineiden aktiivisuuteen aivoissa, jonka seurauksena mielihyvähormoneja dopamiinia ja serotoniinia, jotka toimivat kuin masennuslääkkeinä. Tämä saattaa selittää tupakkariippuvuuden synnyn ja lopettamisen aikana ilmenevät mielialanvaihtelut samoin kun sen, miksi masennus yhdistetään usein tupakoinnin lopettamiseen.
Tupakoimattomuus auttaa pitämään aivojen välittäjäaineet tasapainossa, mikä edesauttaa yleistä hyvinvointia.
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Masennus on yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista. Kilpirauhasen erittämällä tyroksiinilla on useita tehtäviä kehossa, mutta yksi sen päätehtävistä on toimia välittäjäaineena ja säännellä serotoniinitasoa.
Masennusoireiden ilmaantuessa – varsinkin, jos kärsii samalla myös ummetuksesta, palelusta ja väsymyksestä – tyroksiinitasot kannattaa käydä mittauttamassa lääkärillä.
Huono unirytmi
Vähäiset yöunet aiheuttavat yleensä ärtyneisyyttä, mutta pitkään jatkunut unettomuus voi altistaa myös masennukselle.
Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että vähemmän nukkuneiden aivot reagoivat voimakkaammin järkyttävien kuvien katseluun kuin hyvin nukkuneiden. Reaktion havaittiin olevan samankaltainen kuin masentuneiden aivoilla.
– Jos et nuku, aivot lakkaavat toimimasta kunnolla, mikä voi osaltaan johtaa masennukseen, sanoo lääketieteen tohtori Matthew Edlund.
Huonounisuus voi johtaa ärtyneisyyden lisäksi masennukseen.
Liian suuri valinnanvara
Valtava vaihtoehtojen määrä, oli kyse sitten aamiaismuroista tai pyykinpesukoneesta, voi saada pään pyörälle. Vaihtoehtojen määrä ei ole ongelma niille ihmisille, jotka kykenevät valitsemaan ensimmäisen tuotteen, joka vastaa heidän tarpeitaan.
Toiset taas reagoivat vaihtoehtojen määrään arvioimalla kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot ennen päätöksentekoa tehdäkseen parhaan mahdollisen valinnan. Tutkimuksissa tämä selviytymiskeino on yhdistetty perfektionismiin ja masennusalttiuteen.
Huonot sisarussuhteet
American Journal of Psychiatry julkaisi vuonna 2007 tutkimuksen, jonka mukaan ne miehet, jotka eivät tulleet sisarustensa kanssa toimeen olivat 20 kertaa suuremmassa riskissä sairastua masennukseen kuin ne, joilla oli hyvät välit sisaruksiinsa.
Ei ole täysin selvää, mikä sisarussuhteessa on niin tärkeää, mutta tutkijoiden mukaan se voi liittyä lasten kykyyn samaistua ikätovereihinsa ja sosialisoitua.
Lähteet: Health.com, Terveyskirjasto