Viime vuonna poliisista tehdyistä rikosilmoituksista lähes 80 prosenttia ei johtanut esitutkintaan. MTV Uutiset kysyi oikeusoppineilta, ovatko poliisit tavallisia kansalaisia paremmassa asemassa.
Long Play paljasti vuonna 2017, että poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä jaetaan rasistista sisältöä ja solvataan etnisiä vähemmistöjä. Erityisesti poliisimiesten pilkan kohteeksi joutui eräs itsemurhaa hirttäytymällä yrittänyt turvapaikanhakija.
– Edes tota ne ei osaa..., eräs vanhempi konstaapeli kommentoi ryhmässä.
Lue lisää tapauksesta: Poliisille vakava huomautus turvapaikanhakijan itsemurhayritykselle vitsailleesta viestistä – ”Kelvottomalta yritykseltä näytti”
Rikosilmoitukset eivät johtaneet poliiistutkintaan
Ryhmän kirjoituksista tehtiin yhteensä kolme rikosilmoitusta. Yksikään niistä ei johtanut esitutkintaan. Tutkinnanjohtajana toiminut kihlakunnansyyttäjä katsoi päätöksessään, että asiassa ei ole syytä epäillä kenenkään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen.
Päätöstään syyttäjä on perustellut muun muassa sillä, että ryhmän julkaisut ovat näkyneet vain ryhmän jäsenille eikä niitä ole tarkoitettu julkisiksi.
Ryhmässä oli noin 2 800 jäsentä, joten loukkaavat kommentit ovat olleet laajan joukon luettavissa. Kuvakaappausten myötä ne levisivät myös laajasti ryhmän ulkopuolelle.
Lue lisää tapauksesta: Selvitys poliisien suljetusta FB-ryhmästä valmis: Yhdelle kirjallinen huomautus asiattomasta kirjoittelusta, viidelle ”työnjohdollista ohjausta”
Poliisihallitus teki oman selvityksen
Vaikka yksikään poliisimies ei saanut rikostuomiota, Poliisihallitus käynnisti asiassa oman selvityksen.
Asiaton käytös poiki yhdelle vanhemmalle konstaapelille vakavan huomautuksen ja viidelle muulle työnjohdollista ohjausta.
Facebook-ryhmä ei ole poliisin virallinen ryhmä, mutta poliisia koskee laissa säädetty erityinen käyttäytymisvelvollisuus, joka ulottuu myös vapaa-ajalle.
MTV Uutiset selvitti vuonna 2016 poliisin tekemiä rikoksia ja niiden kurinpidollisia seuraamuksia. Juttu jatkuu videon alla.
2:24
Poliisi vältti rikosepäilyn, tavallinen kansalainen sai tuomion
Helsinkiläinen mies jakoi julkisella VKontakte-tilillään vuonna 2017 meemikuvia, joissa pilkattiin Islamia ja muslimeita.
Yhdessä kuvassa näkyi takkatuleen heitetty kirja, joka oli oletettavasti Koraani. Kuvan yhteyteen oli kirjoitettu haistatteleva kommentti.
Tämä ja muut sosiaaliseen mediaan ladatut meemit toivat helsinkiläismiehelle 60 päiväsakon tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yhä harvempi poliisista tehdyistä rikosilmoituksista etenee
Tapaukset herättävät kysymyksen siitä, kohdellanko kansalaisia tasavertaisesti.
Poliisista tehtiin vuonna 2018 yhteensä 871 rikosilmoitusta. Esitutkintavaiheeseen niistä eteni 195 kappaletta. Lähes 80 prosenttia poliisista tehdyistä rikosilmoituksista ei johtanut edes esitutkintaan. Syyteharkintaan eteni 40 tapausta.
Lue myös: MTV:n selvitys: Perheväkivaltaa, petoksia – kymmenen poliisia saanut rikosten takia potkut viime vuosina
Syyteharkintan siirtyneiden tapausten määrä on viime vuosina pienentynyt.
– Se johtuu puhtaasti siitä, että esitutkinta voidaan aloittaa vain silloin, kun on syytä epäillä rikosta, kertoo Valtakunnansyyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Heikki Stenius.
– Jos esiselvityksen perusteella rikos voidaan sulkea pois, esitutkintaa ei saa aloittaa.
Poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen alustava selvittely on keskitetty Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Alustavassa selvittelyssä ratkaistaan, aloitetaanko asiassa esitutkintaa vai ei.
Alustavan selvittelyn jälkeen VKSV:n syyttäjä voi ohjata asian paikallisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi tai päättää, ettei asiassa epäillä rikosta, jolloin esitutkintaa ei suoriteta.
Suuri karsinta ei Steniuksen mukaan tarkoita sitä, että poliisilla olisi korkeampi kynnys päätyä rikostutkinnan kohteeksi.
– Väittäisin, että missä tahansa esikäsittely-yksikössä seulotaan paljon juttuja. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, oli poliisi tai ei.
Poliisin voimankäyttö ja käyttäytyminen rikosilmoituksen syynä
Valtakunnansyyttäjänvirasto on vuoden 2019 alusta lähtien tilastoinut, minkä tyyppisiä rikosilmoituksia poliisista tehdään.
Steniuksen mukaan suurin osa ilmoituksista liittyy poliisin voimankäyttöön sekä poliisin käytökseen yleisesti.
Steniuksen mukaan on ihmisiä, jotka tekevät useamman rikosilmoituksen samasta asiasta. Jos poliisista tehty rikosilmoitus ei ole johtanut esitutkintaan, ilmoituksen tekijä on tehnyt samasta asiasta uuden rikosilmoituksen.
Myös se kasvattaa esiselvittelyvaiheessa karsiutuvien rikosilmoitusten määrää.
– Vaikka asia on käsitelty, he tekevät uuden rikosilmoituksen samasta asiasta.
Stenius tyrmää jyrkästi näkemyksen, että rikokseen syyllistyneitä poliiseja suojeltaisiin rikosvastuuseen joutumiselta.
– Ei missään nimessä. Kyllä me esitutkintoja aloitetaan.
Onko poliisilla korkeampi kynnys joutua rikostutkinnan kohteeksi?
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ei usko siihen, että poliisilla olisi korkeampi kynnys joutua rikostutkinnan kohteeksi kuin tavallisella kansalaisella.
– Minun käsitykseni on, että meillä poliisirikokset tutkitaan vähintään yhtä matalalla kynnyksellä kuin muidenkin ihmisten. On syytä epäillä-kynnys on nähdäkseni ihan sama riippumatta siitä, kuka on tekijä. Ei poliisin tekemiä rikoksia villaisella paineta.
Tolvasen mukaan poliisien keskuudessa on pikemminkin asenne, että heillä on matala kynnys päätyä rikostutkinnan kohteeksi. Poliisien keskuudessa on myös toivottu, että poliisirikosasiat tutkittaisiin rikostutkinnan sijasta kanteluina.
– Sekään kritiikki ei osu maaliinsa. Jos on syytä epäillä rikosta, silloin se pitää rikoksena tutkiakin.
Lue myös: Poliisi ampui miehen Helsingin Käpylässä – tutkinnanjohtajan mukaan kyseessä oli hätävarjelutilanne, esitutkintaa ei aloiteta
"Puolueettomuuden kanssa voi tulla haasteita"
Vaikka poliisirikosasiassa esitutkintaa johtaakin syyttäjä, tutkintaa suorittaa poliisi.
Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäillyn esitutkinta suoritetaan aina eri poliisiyksikössä missä epäilty työskentelee. Tolvasen mukaan on mahdollista, että poliisirikostutkinnassa voi ilmetä haasteita puolueettomuuden kanssa.
– Suomi on pieni maa ja joskus voi olla tilanne, että täysin puolueettoman tutkijan tai tutkijaryhmän löytäminen on hankalaa.
Poliisien liitto: Poliiseja ei suosita
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne ei puolestaan usko, että poliisiin kohdistuvissa rikostutkinnoissa tapahtuisi poliisien suosimista, sillä tutkijat tulevat aina eri poliisiyksiköstä. Hänen mukaansa poliisit osaavat tarvittaessa jäävätä itsensä tutkinnasta.
– Jos esimerkiksi tutkinnassa osapuolena olisi vaikka oma kalakaverini, jääväisin itseni. Uskon, että kuka tahansa poliisi toimisi samoin. Kukaan poliisi ei halua vaarantaa tutkinnan uskottavuutta.
Tolvanen ei silti näe ongelmana, että poliisimieheen kohdistuvia rikosepäilyjä tutkivat muut poliisit.
– Vaikea sanoa, mikä muu elin voisi tutkia poliisirikoksia kuin poliisi. Poliisilla kuitenkin on ammattitaito rikosten tutkintaan.
Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei ole erillistä yksikköä, joka olisi erikoistunut tutkimaan poliisin tekemiä rikoksia. Tolvanen ei näe tällaiselle yksikölle tarvetta.