Libanonin ja Israelin väliset jännitteet Etelä-Libanonin raja-alueella ovat viime päivinä lisääntyneet ja uhkaavat kärjistyä täysimittaiseksi konfliktiksi.
Israel ja Hizbollah ovat tulittaneet toisiaan viime syksystä lähtien lähes päivittäin Israelin ja Libanonin välisellä raja-alueella.
Israelin puolustusministerin Yoav Gallant sanoi toimittajille Washingtonin-vierailunsa jälkeen keskiviikkona, että Israel ei halua sotaa Libanonissa, mutta on valmis aiheuttamaan massiivista vahinkoa Libanonissa toimivalle äärijärjestö Hizbollahille, mikäli diplomatia epäonnistuu.
Gallant myös sanoi Israelin valmistautuvan "jokaiseen skenaarioon".
– Me voisimme viedä Libanonin takaisin kivikaudelle, mutta emme halua tehdä sitä, Gallant sanoi.
Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan riski konfliktin laajentumiselle on jo pitkään ollut suuri.
– Tällä hetkellä riski on suurempi siksi, että tilanne on kärjistynyt eli molemminpuoliset iskut ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti Israel on vähentänyt joukkojaan Gazasta, jolloin sillä on enemmän joukkoja käytettävissä pohjoisessa.
Meneillään on hermopeli
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki arvioi, että meneillään on myös hermopeli.
– Kyse on molemminpuolisesta strategisesta viestinnästä, eräänlaisesta hermopelistä. Sodan kellot kumisevat taustalla, mutta tapahtuuko mitään suurempaa oikeasti, se jää nähtäväksi, sanoo Ruohomäki.
Ulkoministeriön viime viikolla päivitetyn matkustustiedotteen mukaan suomalaisia kehotetaan välttämään kaikkea matkustamista Libanoniin.
Ulkoministeriön mukaan Israelin iskut ovat ulottuneet myös asutuskeskuksiin ja kaupunkeihin, myös Etelä-Beirutin esikaupunkialueelle.
Kahden rintaman sota on liikaa
Juusolan mukaan tilanteesta tekee vaarallisen myös se, että Hizbollahin sotilaallinen uhka Israelille on paljon suuremmassa mittakaavassa kuin Hamasin.
– Hizbollahin mahdollisuudet vahingoittaa Israelia ja israelilaisia ovat ihan eri luokkaa kuin Hamasin. Puhutaan ohjuksista eikä raketeista, Juusola toteaa.
Ruohomäen mukaan Israelilla ei olisi kyvykkyyttä lähteä kahden rintaman sotaan.
– Hizbollah on myös kerännyt kokemusta Syyriassa, jossa se taisteli Isisiä vastaan. Israel on toistaiseksi hävinnyt kaikki sotansa Libanonissa, joten herää kysymys siitä, millä voimavaroilla maa lähtisi uuteen sotaan.
Ruohomäki muistuttaa, että Gazan lisäksi myös Länsirannan tilanne vie Israelilta voimavaroja.
Hizbollah ei halua laajentaa konfliktia
Lähtökohtaisesti Hizbollah ei kuitenkaan halua laajempaa konfliktia.
– Hizbollah tietää, että libanonilaisessa yhteiskunnassa ei ole mitään kannatusta sodan käymiselle Israelia vastaan, koska sota tarkoittaisi käytännössä massiivisia pommituksia ja mahdollisesti maainvaasiota, Ruohomäki sanoo.
– Jos olisi Hizbollahista ja Iranista kiinni, konflikti ei leviäisi suuremmaksi. He haluaisivat mieluummin ylläpitää ikään kuin pienimuotoista sotaa, Juusola toteaa.
Myöskään Israel ei Juusolan mukaan ensisijaisesti halua sodan laajenevan. Israelin johdossa on kuitenkin viime vuoden lopusta alkaen ollut ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että nyt olisi aika iskeä kovasti.
– Israel on tässä suhteessa todennäköisempi toimija, joka tekee suuremman iskun, jos tekee. Israelissa on tällä hetkellä myös kova poliittinen paine liittyen näihin kymmeniintuhansiin ihmisiin, jotka ovat paenneet rajaseudulta, Juusola sanoo.
Myös Libanonissa on pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Tämä ei Juusolan mukaan kuitenkaan vaikuta Libanonin haluun iskeä kovemmin, sillä Libanonilla olisi tilanteessa vain hävittävää.
Myös Netanjahun ja Israelin hallituksen huono sisäpoliittinen asema lisäävät Juusolan mukaan konfliktin kärjistymisen riskiä. Tällä hetkellä Israelin mahdollisuudet jatkaa sotaa Gazassa ovat rajalliset.
Myös Israelin armeijan sisällä on paljon kritiikkiä siitä, että Gazan sodan jatkaminen ei ole järkevää.
– Tässä tilanteessa on olemassa riski, että Netanjahu päättää, että nyt on parempi siirtää rintama pohjoiseen, Juusola toteaa.
Lännessä ei toivota suursotaa
Tilanteen kiristyminen näkyy Juusolan mukaan myös kansainvälisen yhteisön edustajien reaktioista.
Tällä hetkellä diplomaattiset pyrkimykset estää konfliktin kärjistyminen käyvät kovalla teholla erityisesti Yhdysvalloissa.
Juusolan mukaan Yhdysvalloissa ymmärretään hyvin suursodan riski. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kehotti aiemmin tällä viikolla Israelia välttämään eskalaatiota Libanonissa.
Jos konflikti laajenisi täysmittaiseksi sodaksi, Yhdysvallat asettuisi todennäköisesti vahvasti Israelin taakse.
– Mutta ennen konfliktia Joe Bidenin hallitus pyrkii varmasti kaikin tavoin estämään sen, koska sehän ei tietenkään olisi mitenkään Bidenin ulkopoliittisia taitoja hivelevä tilanne, että Lähi-itä olisi täydessä sodassa, Juusola sanoo.
Ruohomäen mukaan mikään ulkovalta ei halua tilanteen kärjistyvän – ei Yhdysvallat, mutta eivät myöskään Euroopan maat. Hän huomauttaa, että mahdollinen suursota tarkoittaisi todennäköisesti uutta pakolaisaaltoa Lähi-idästä Eurooppaan.
– Puhumattakaan muusta tuesta. Libanon on veitsenterällä taloudellisesti, ja sota suistaisi Libanonin kuilun partaalta rotkoon. Eurooppa ei halua joutua tukemaan jälleen uuden maan jälleenrakentamista, kun on niin monta muuta tilannetta päällä maailmalla.
Lähi-idän tilanteen pahentuminen voisi myös viedä huomiota pois Ukrainan sodasta, mikä taas olisi edullista Venäjälle.
– Venäjä ei ole suoraan kytköksissä tähän tilanteeseen, mutta toki Venäjän intresseissä on, että kansainvälisen yhteisön huomio kääntyisi Lähi-itään mahdollisen suursodan syttyessä, Ruohomäki toteaa.
Konflikti voi riistäytyä käsistä
Riskinä on, että tilanne Lähi-idässä yksinkertaisesti riistäytyy käsistä.
– Tämä ei olisi ensimmäinen konflikti Lähi-idän historiassa, jossa ei ole tehty tietoista päätöstä ryhtyä täysmittaiseen sotaan, mutta tilanne pahenee isku iskulta ja yhtäkkiä ollaankin sodassa, Juusola sanoo.
Jos tilanne kehittyisi täysmittaiseksi sodaksi, on Juusolan mukaan mahdollista, että myös Syyrian rintama aukeaa. Lisäksi Iran voisi tulla konfliktiin konkreettisesti mukaan, kuten huhtikuun puolivälissä tapahtui.
Tämä pahentaisi Juusolan mukaan huomattavasti tilannetta Länsirannalla, jossa ollaan jo nyt laajamittaisen konfliktin partaalla.
Ruohomäen mukaan diplomatia on ainut tie jännitteisestä tilanteesta pois.
– Koska Israel ja Hizbollah eivät ole puheväleissä, tarvitaan ulkopuolisia välittäjiä. Avain konfliktin hillitsemiseen on Gazan tilanteen rauhoittaminen, välitön ja pitkäaikainen tulitauko.
Myös Juusolan mukaan helpoin tie ulos konfliktin laajentumisesta Libanonin puolelle olisi se, että Gazaan saataisiin pysyvä tulitauko.
– Hizbollah on sitonut molemmat konfliktit hyvin voimakkaasti yhteen. Kun marraskuussa Gazassa oli lyhyt tulitauko, silloin myös pohjoisrintama rauhoittui.
Nyt kun tulitaukoneuvottelut eivät etene, on Yhdysvallat tavoitellut kompromissia, jossa Hizbollah vetäytyisi kauemmaksi rajasta. Sen sijaan rajalle tulisi Juusolan mukaan Libanonin joukkoja ja mahdollisesti lisää YK:n joukkoja.
– Mutta riittäkö se, on sitten asia erikseen. Tilanne on vaarallinen, toteaa Juusola.