Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mukaan Israelin maahyökkäys Libanoniin vaikuttaa väistämättömältä. Suursota Lähi-idässä ei kuitenkaan näytä todennäköisenä.
– Suursota tarkoittaisi sitä, että Iran olisi avoimesti mukana, enkä näe sitä nyt todennäköisenä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart arvioi MTV:n Kymmenen uutisissa.
Stewartin mukaan Iranin intresseissä ei ole avoin sota.
– Se vetäisi Yhdysvallat mukaan väistämättä, ja Iranilla olisi lähinnä hävittävää tilanteessa.
– Mutta sodan kiihtyminen ihan täydeksi sodaksi Libanonissa on todella iso riski.
Stewart: Israel hyökkää Libanoniin maajoukoilla
Stewartin mukaan Israel aloittaa todennäköisesti jossain vaiheessa hyökkäyksen Libanonin puolelle myös maajoukoilla.
Se johtuu siitä, että Israelin on hänen mukaansa mahdotonta pelkillä ilmaiskuilla saavuttaa tavoitettaan, joka on Hizbollahin rakettitulen loppuminen Pohjois-Israelissa ja evakossa olevien 60 000 asukkaan paluu alueelle. Tilanne on jatkunut pian vuoden.
– Pelkällä ilmapommituskampanjalla se ei varmastikaan onnistu, joten tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko saadaan tulitauko pian tai Israel laajentaa sotaa Libanonissa.
Siviilien ja Libanonin kannalta maahyökkäys olisi Stewartin mukaan ”äärimmäisen tuhoisa”.
– Siellä on jo nyt ilmapommitusten takia valtava määrä uhreja, ja tämä [uhrimäärä] tulee vain kasvamaan.
Lue myös: MTV seuraa Lähi-idän tilannetta – suurlähettiläs: Israel ei halua aloittaa maahyökkäystä Libanonissa, Hamas ei aio enää neuvotella aselevosta
USA:lla mahdollisuus vaikuttaa
Yhdysvalloilla olisi Stewartin mukaan mahdollisuus vaikuttaa molempiin osapuoliin. Sen toiminta ei ole kuitenkaan toistaiseksi ollut tehokasta sen enempää Gazassa kuin Libanonissakaan.
Tilanteeseen on Yhdysvalloissa vaikuttanut muun muassa presidentinvaalivuosi, Stewart arvioi.
– Yksi valinta on ollut se, että ei ole haluttu painostaa Israelia, vaan sille on annettu aika vapaat kädet. Toisaalta Hizbollahiakaan ei ole painostettu lopettamaan rakettitulta, joka tosiaan on jatkunut melkein vuoden.
Hizbollah korottamassa panoksiaan
Stewartin mukaan on mahdollista, että Hizbollahkin ryhtyy pian ampumaan rakettejaan syvemmälle Israeliin säilyttääkseen jonkinlaista pelotevaikutusta itsellään.
– Hizbollahilla on arvioiden mukaan kyky iskeä Tel Aviviin saakka, jos he vain haluavat, Stewart kommentoi aiemmin STT:lle.
Tuollainen isku toimisi Stewartin mukaan poliittisesti kuitenkin Israelin eduksi. Se voisi sanoa, että Hizbollah paitsi aloitti nykyisen konfliktin, se on myös halukas laajentamaan sitä, joten tarvitaan vahvempi vastaisku.
– Tämä on sellainen argumentti, mikä varmasti Yhdysvalloissa ymmärrettäisiin paremmin kuin jos olisi heti viime viikolla menty joukkojen kanssa rajan yli, Stewart sanoo.
Hänen mukaansa Israelin hallitus ei tosin näytä panevan tällä hetkellä kovinkaan paljon painoa Yhdysvaltain toiveille.
Hizbollahin olisi järkevintä lopettaa
Sodan kiihtyminen voitaisiin Stewartin mukaan estää selvimmin siten, että Gazaan saataisiin aikaan tulitauko.
Tällöin Hizbollahilta poistuisi alkuperäinen syy, jonka takia se aloitti rakettitulensa Pohjois-Israeliin viime lokakuussa pian Hamasin hyökättyä Israeliin Gazasta.
Hizbollahin kannalta järkevää, mutta kasvojen menettämisen takia vaikeaa, olisi Stewartin mukaan päätös lopettaa Israelin tulittaminen yksipuolisesti ilman tulitaukoa Gazassa.
– Se on loogisin vaihtoehto, kun he ovat ylivoimaisen vihollisen kanssa tekemisissä. Konfliktissa ei oikeastaan ole mitään Hizbollahin keskeisiä etuja pelissä, Israel ei esimerkiksi miehitä Libanonia. He (Hizbollah) ovat ihan itse kaivaneet tämän konfliktin käyntiin, Stewart sanoo.
Kokonaisuudessa kannattaa muistaa myös se, että Hizbollah ei ole yhtä kuin Libanon vaan järjestö toimii siellä kuin valtio valtiossa.
Stewartin mukaan läheskään kaikki libanonilaiset eivät pidä Hizbollahista, mutta eivät myöskään Israelin tavasta taistella äärijärjestöä vastaan.
Lue myös: EU:n Borrell: Israel ja Hizbollah lähes täysimittaisessa sodassa
Tulitauko Gazassa ratkaisisi paljon
Israelissa maan pohjoisosasta paenneiden noin 60 000 sisäisen pakolaisen ahdinko on luonut maan johdolle kovaa painetta toimia tilanteen korjaamiseksi.
Sotilaallisen tilanteen helpotuttua Gazassa tähän on Stewartin mukaan tarjoutunut nyt tilaisuus.
Vuoden 2006 sodan jälkeen pyrittiin YK:n johdolla siihen, että Etelä-Libanonissa Litanijoen ja Israelin vastaisen rajan välisestä alueesta tulisi turvavyöhyke, jolla olisi vain YK:n rauhanturvaajia ja Libanonin asevoimien sotilaita.
– Nyt Israelissa on nähty sillä tavalla, että näin ei käynyt, vaan se turvavyöhyke on vähän niin kuin Israelin puolella rajaa, mikä on jouduttu tyhjentämään siviileistä, Stewart kertoo.
Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan korostaa liikaa sitä, että Gazassa on ollut koko ajan mahdollisuus tulitaukoon, johon myös Yhdysvallat on Israelia kovasti painostanut.
Pohjois-Israelin rauhoittumisen lisäksi se olisi voinut mahdollistaa kymmenien Hamasin hallussa vielä olleiden israelilaisten panttivankien vapauttamisen.
Pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen äärioikeistolaiset puolueet eivät ole kuitenkaan halunneen tulitaukoon suostua.
– He eivät halua tehdä sopimusta Hamasin kanssa, koska sopimuksen tekeminen tarkoittaisi sitä, että Hamasia ei ole tuhottu, jos siellä on joku, kenen kanssa sopia, Stewart tiivistää.
Hänen mukaansa panttivankien vapauttaminen ja Hamasin tuhoaminen ovat olleet alusta saakka keskenään ristiriitaisia tavoitteita.
– Se on jompikumpi.
Tulitauko Gazassa, tai laajemmin palestiinalaisten poliittisesta tulevaisuudesta sopiminen, avaisi Stewartin mukaan Lähi-idässä monia lukkoja. Toistaiseksi sellaista lopputulosta ei ole näköpiirissä, joten ratkaisujen etsiminen jatkuu sotilaallisin toimin.