Gazasta on vaarassa syntyä merkittävä uusi terrorismin kasvualusta ja se voi olla tutkijan mukaan Suomenkin ongelma

Gazasta on vaarassa syntyä merkittävä uusi terrorismin kasvualusta, arvioi MTV Uutisille Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Mahdollinen uusi terrorismipesäke ei ole ainoastaan Gazan lähialueiden ongelma. Siitä voi tulla myös länsimaiden vaiva, sillä palestiinalaisalueilla voidaan Juusolan mukaan kokea, että länsimaat ovat aseistaneet Israelia ja näin osallistuneet sodankäyntiin.

– Jos Gazasta tulee kaoottinen alue, jota oikein kukaan ei hallitse eli syntyy valtatyhjiö, niin samat ilmiöt voivat toistua, joita on nähty esimerkiksi Somaliassa, Syyriassa ja Irakissa, Juusola sanoo.

– Tällaisessa tapauksessa valtaan nousisi jokin sen tyyppinen järjestö, joka keskittyy ensisijaisesti terroriin ja myös kansainväliseen terroriin, hän jatkaa.

Hamas on käyttänyt terroria aseenaan jo pitkään, mutta se pitkälti tapahtunut Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin puitteissa. Toisin sanoen Hamas ei ole samalla tavalla tehnyt terrori-iskuja esimerkiksi Euroopassa kuin Isis.

– Jos nyt käynnissä olevan konfliktin jälkeen Hamas on heikko, voi Gazaan tulla Isis-tyyppistä toimintaa, jota on ollut Siinain niemimaalla aikaisemminkin. Egypti ja Hamas ovat sitä pyrkineet heikentämään, Juusola kertoo.

Entä Suomi?

Suomen suojelupoliisin (Supo) mukaan Euroopassa radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana. Syyksi mainitaan "Koraanien häpäisy" ja " terroristijärjestö Hamasin lokakuussa 2023 toteuttaman hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja järjestön välillä".

Supo katsoo, ettei voimistunut uhka muualla Euroopassa ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa. 

Juusolan mukaan Suomi ei ole tällaisissa tapauksissa ensisijainen kohde, mutta mahdottomuus terrori-isku ei olisi, jos Gazassa nousisi valtaan kansainvälisiä hyökkäyksiä tekevä toimija.

– Ihan samalla tavalla kuin Isisin tai Al-Qaidan historiassa, hyökkäykset voisivat kohdistua myös Suomeen. Tämän tyyppinen radikalisoituminen on prosessi, eikä se tapahdu hetkessä, Juusola sanoo.

– Jos puhutaan muutamasta vuodesta, se voi olla ilman muuta mahdollista, että kostetaan maille, joiden koetaan olleen sodassa mukana Israelin puolella, hän jatkaa.

Israelilta puuttuu poliittinen ratkaisu

Israel ei tiedä tällä hetkellä itsekään, mitä Gazalle tapahtuu sodan jälkeen, Juusola sanoo.

Pääministeri Benjamin Netanjahun vetämän hallituksen pöydällä on erilaisia näkemyksiä ja ne riitelevät rajusti keskenään.

Yksi vaihtoehto on, että Israel jäisi sodan päättymisen jälkeen pitämään jonkintasoista valtaa Gazassa samalla tavalla kuin Länsirannalla. Tästäkin skenaariosta löytyy vallan lievempiä ja voimakkaampia versioita. 

Yksi on ehdoton Israelin valta. Siitä seuraisi herkästi uusi vastarinta, Juusola sanoo. Toinen versio on sellainen, jossa Israel pitäisi Gazaa sotilaallisesti hallinnassa, mutta sillä olisi jokin siviiliyhteistyökumppani, joka toimisi ikään kuin Israelin apuna.

Periaatteessa kysymykseen voisi tulla myös malli, jossa palestiinalaishallinto tekisi yhteistyötä esimerkiksi kansainvälisen yhteisön kanssa.

– Tällä mallilla on Israelissa vähemmän kannatusta, mutta kaikkia mahdollisia näkökulmia löytyy Israelin poliittisesta johdosta, Juusola arvioi.

Useat länsimaat ovat  tunnustaneet Palestiinan valtion. Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomikin tulee näin jossakin vaiheessa tekemään.

Israel näyttää uskovan sotaan

Hamasin lokakuun 7. päivänä tekemien hyökkäysten jälkeen on konfliktissa kuollut yli 36 000 palestiinalaista sekä yli 1 500 israelilaista ja ulkomaalaista, sanoi Lähi-idän rauhanprosessin erikoiskoordinaattori Tor Wennesland YK:n mukaan.

Ratkaisua Hamasin väkivaltaiseen hyökkäykseen Israel on hakenut väkivallalla. 

Pommitukset ja maasota Gazassa ovat jatkuneet kuukausia. Tiistaina Israelin armeijan pääesikunnan päällikkö Herzi Halevi totesi Reutersin mukaan maan asevoimien olevan valmiina tekemään hyökkäykseen Libanonin rajalla.

Sodalle ei siis näy loppua.

– Tässä Israel lähtee siitä, että tämä ratkaistaan sotilaallisesti. Ei ole esitetty oikein mitään realistista skenaariota siitä, että mitä tapahtuu taistelujen jälkeen. On selvää, ettei tämä ole vain sotilaallinen ongelma, hän jatkaa.

"Julistetaan voitto, vaikka sitä ei ole"

Professori Juusolan mukaan Israelilta puuttuu kokonaan poliittinen uskottavuus.

– Yhdysvalloilla oli Afganistanissa ja Irakissa sentään joku poliittinen yhteistyökumppani. Olivatko ne hyvin valittuja, se on asia erikseen, Juusola katsoo.

Toukokuussa 2003 Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush julisti voittoa Saddam Husseinin hallitsemasta Irakista.

Juusolan mukaan Israelilla on nyt Gazassa käynnissä operaatio, jossa saatetaan päätyä samantyyppiseen ratkaisuun kuin Bush surullisenkuuluisassa puheessaan.

– Julistetaan voitto, vaikka sitä ei ole, Juusola toteaa.

– Näennäisen voiton jälkeen itse ongelma jää ratkaisematta ja Hamas Talibanin tapaan alkaa nousta uudelleen. Sotilaallista operaatiota pitäisi seurata poliittinen operaatio, mikä on olennaista oikean voiton kannalta, hän jatkaa.

Voiton tavoittelua vaikeuttaa entisestään se, ettei sitä ole selkeästi poliittisesti määritelty, Juusola toteaa. Israelin johto on puhunut Hamasin tuhoamisesta. Ideologian päättäminen on kuitenkin vaikeampaa kuin tunneleiden hajottaminen.

Väkivalta vahvistanut asenteita

Professori Juusola katsoo Israelin politiikan lähtevän siitä, ettei se edes halua tilanteeseen poliittista ratkaisua, vaan sitä pikemminkin pyrkiä hallinnoimaan.

– Aikaisemmin siihen kuului se, että käytännössä tehtiin yhteistyötä Hamasin kanssa. Tästä on nyt luovuttu. Jäljellä on enää sotilaallinen ulottuvuus. Se kertoo siitä, ettei haluta poliittista ratkaisua, Juusola uskoo.

Gazaa hallitsevan Hamasin politiikka taas lähtenyt Juuselan mukaan siitä, että se haluaa muuttaa Gazan perustilanteen toiseksi. 

Vain pieni, kaikkein fanaattisin Hamasin sisällä oleva ryhmä on ajatellut, että Israel on tuhottavissa, Juusola sanoo. Ajatuksen realistisuutta kampittaa se, että ydinasevaltio Israel on Hamasiin nähden sotilaallisesti täysin ylivoimainen.

– Hamasin väkivallan käyttö ei ole kovin tehokasta sen poliittisia tavoitteita ajatellen. Se on vain vahvistanut Israelin asenteita. Kumpikin osapuoli politiikallaan ikään kuin vain pahentaa tilannetta ratkaisun mahdollisuutta ajatellen, Juusola arvioi.

"Sitten ollaan taas sodassa"

Käynnissä oleva Israelin ja Hamasin sota ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan. 

Aikaisemmin ampumisen loputtua on tavattu solmia "epämääräinen tulitauko" ja "palattu samaan todellisuuteen", mistä ennen kulloistakin konfliktia aloitettiin, professori Juusola katsoo.

– Astetta parempi vaihtoehto olisi, että aloitettaisiin diplomaattinen prosessi, jonka tavoitteena olisi saada aikaan jotain pysyvämpää, Juusola sanoo.

– Diplomaattisessa prosessissa on kuitenkin se suuri vaara, että siitä tulee puolivillainen, eikä se ratkaise mitään ja muutaman vuoden päästä ollaan uudessa sodassa, hän jatkaa.

Juusola ei osaa sanoa, mikä on realistisin lopputulos. Tilanne eroaa aiemmista kerroista, sillä Gaza on poikkeuksellisen pahasti raunioina.

– Jonkinlainen diplomaattinen prosessi täytyy tulla. Ongelma on, että minne se kantaa? Kuinka pitkään länsimaiset poliitikot jatkavat siinä aktiivisin? Tulee uusia vaaleja ja uusia ongelmia, Juusola muistuttaa.

Sitä Juusola kuitenkin pitää todennäköisenä, että jossain vaiheessa jokin taho ottaa Gazan hallintaansa kansainvälisen yhteisön tuella. Mikä tuo taho on, sitä on vaikea sanoa.

Sitten alkaa tapahtumaketju, josta Juusola käyttää jälleen sanaa prosessi.

– Vaarana on, että se jää kesken ja siitä seuraa puolittainen ratkaisu. Sitten ollaan taas jossain vaiheessa sodassa.