ISW: Putin kohdistanut katseensa nyt Baltiaan – syynä Latvian teot

Venäjän presidentti Vladimir Putin on voimistanut toimia luodakseen otollista narratiivia tuleville Baltian maiden vastaisille eskalaatioille, kirjoittaa ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) päivittäisessä katsauksessaan. Taustalla on ISW:n mukaan pyrkimykset heikentää Natoa.

ISW kirjoittaa Putinin väittäneen tiistaina, että Latvian ja muut Baltian maiden toimet "heittää [etnisiä] venäläisiä ihmisiä" ulos maistaan, vaikuttaa suoraan Venäjän turvallisuuteen.

Latvia on karkottamassa tuhansia venäläisiä. Taustalla on maan viime vuoden puolella maahanmuuttolakiinsa tekemä muutos, minkä mukaan venäläisperäisten pysyvän oleskeluluvan haltijoiden on jatkossa muun muassa läpäistävä kielikoe.

Saadakseen oleskeluluvan uudelleen sen haltijan on vahvistettava latvian kielen taito ennen nykyisen oleskeluluvan voimassaolon päättymistä. Sama sääntö koskee myös niitä, jotka saavat oleskeluluvan ensimmäistä kertaa.

Latvian kansalaisuus- ja maahanmuuttovirasto ilmoitti joulukuussa karkottavansa noin 1 200 Venäjän kansalaista, jotka eivät hakeneet uutta oleskelulupaa määräaikaan mennessä

Turkin valtiollisen uutistoimiston Anadolu Agencyn mukaan Latvia on jo aloittanut venäläisten karkottamisen maasta.

Venäjä on jo pitkään toistanut sanomaansa, jonka mukaan sillä on oikeus suojella ulkomailla asuvia kansalaisiaan, mukaan luettuna etniset venäläiset ja venäjänkieliset, jotka asuvat Venäjän rajojen ulkopuolella.

Lisäksi Putin on vähätellyt pitkään entisten neuvostotasavaltojen itsemääräämisoikeutta ja käyttänyt Venäjän suvereniteetin laajamittaista määritelmää.

Putin varoitti Suomea joulukuussa

ISW ei ole havainnut merkkejä siitä, että Venäjän hyökkäys Baltian maita vastaan olisi välitön tai todennäköinen, mutta se arvioi, että Putin saattaa pyrkiä luomaan sopivaa narratiivia Venäjän tuleville aggressiivisille toimille ulkomailla kansalaistensa suojelun varjolla.

Putin muun muassa ilmoitti joulukuussa, että Naton jäsenyys tuo Suomelle ongelmia. Putin sanoi myös, että Venäjä perustaa jäsenyyden vastineeksi uuden Leningradin sotilaspiirin Luoteis-Venäjälle ja keskittää sinne "tietyn määrän" sotilasyksikköjä.

Putin on myös yhdistänyt Venäjän väitetyt turvallisuusuhat Itä-Euroopassa Naton avoimien ovien politiikkaan, joka on Naton peruskirjaan kirjattu keskeinen periaate, jonka mukaan se voi harkintansa mukaan ottaa uusia jäseniä.

Putin on väittänyt myös, että Nato "avasi ovet Ukrainalle ja Georgialle" vuonna 2008 ja lupasi maille tietä jäsenyyteen, mutta ei ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin. Putinin mukaan tämä oli vastoin Ukrainan vuonna 1991 antamaa itsenäisyysjulistusta, jossa Ukrainan todettiin olevan puolueeton valtio.

Asia, jonka Putin harvoin muistaa mainita

Putin unohtaa usein mainita sen, että Venäjä sitoutui kunnioittamaan Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia sekä Ukrainan nykyisiä rajoja, mukaan lukien Krimin niemimaa ja miehitetty Donbas, vastineeksi siitä, että Ukraina palautti alueellaan olevat Neuvostoliiton ydinaseet Venäjälle.

Putinin mukaan Naton vuoden 2008 julistus muutti täysin Itä-Euroopan tilanteen ja vaikutti Venäjän turvallisuuteen.

ISW on aiemmin arvioinut, että Putin ei aloittanut hyökkäystään Ukrainaan puolustaakseen Venäjää Naton uhkaa vastaan vaan pikemminkin heikentääkseen Natoa ja lopulta tuhotakseen sen.

ISW arvioi, että Kreml ja Kremliin sidoksissa olevat toimijat ovat viime aikoina voimistaneet informaatio-operaatioitaan ja toteuttaneet hybridi-sodankäynnin taktiikoita, joiden tavoitteena on pyrkiä horjuttamaan Natoa.

Venäjän toimet saattavat luoda otollisia informaatio-olosuhteita Venäjän mahdollisille tuleville aggressiivisille toimille Nato-maita ja niiden naapureita vastaan, ISW kirjoittaa.

Lue myös:

    Uusimmat