Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on jälleen vihjaillut suursodan mahdollisuudella.
Medvedevin mukaan Venäjä vastaa joka kerta, jos jokin taho tekee Ukrainassa tai muissa Venäjän naapurimaissa jotain, jonka Kreml katsoo vihamieliseksi toiminnaksi.
– Jos tällaisten yritysten määrä kasvaa, myös vastauksemme kovenevat, Medvedev muotoili uutistoimisto Tassin mukaan.
– Se, hajoaako koko planeetta tämän seurauksena, riippuu yksinomaan "toisen" osapuolen hyvästä harkintakyvystä. Tähän mennessä se ei ole osoittanut sitä lainkaan, hän jatkoi.
Keskeinen osa Venäjän sotapropagandaa on, että Venäjä taistelee Ukrainassa koko puolustusliitto Natoa vastaan.
Medvedevin mukaan on länsimaista propagandaa väittää, että Venäjä suunnittelisi hyökkäyksiä Naton jäsenvaltioihin.
– Alusta alkaen olemme tehneet Natolle selväksi, että Ukrainan liittyminen (Naton) ei ole vain suora uhka Venäjän kansallisille eduille. Se on itse asiassa sodanjulistus, vaikkakin viiveellä, Medvedev sanoi Reutersin mukaan.
Medvedev: Ukrainaa ei ehkä enää ole 2034
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että hän toivoo Ukrainasta tulevan Naton jäsenmaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
– Tämä tarkoittaa, että se ei tule koskaan tapahtumaan, Medvedev väitti.
– Siihen mennessä yksikään Naton nykyisistä johtajista ei ole enää tehtävissään. On täysin mahdollista, että (Ukraina) ei myöskään enää ole olemassa, hän jatkoi.
Lauantaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puolestaan totesi, että yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittaminen Saksaan voi tehdä eurooppalaisista pääkaupungeista venäläisohjusten kohteita.
Peskovin mukaan Venäjä pystyisi torjumaan yhdysvaltalaisohjukset.
– Meillä on tarpeeksi kapasiteettia näiden ohjusten hillitsemiseen, mutta potentiaaliset uhrit ovat näiden maiden pääkaupungit, hän sanoi Venäjän valtiolliselle televisiokanavalle Russia 1:lle.
Venäjän varapuolustusministeri Sergei Ryabkov taas totesi äskettäin Naton olevan "täysin osallinen konfliktissa" ja hänen mukaansa ohjusten sijoittaminen Saksaan on "vain yksi uusi linkki eskalaatioketjussa".
"Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea"
Medvedevin pohdinnat "planeetan hajoamisesta" voidaan katsoa osaksi Venäjän taipumusta pelata ydinasekortilla.
Todennäköisyys sille, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita, on liki kaikkien arvioiden perusteella äärimmäisen matala.
Venäjän ydinaseiskua ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg MTV Uutisille viime vuonna.
– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoi.
Tyhjiä uhkauksia?
Tuore esimerkki Venäjän tyhjäksi osoittautuneesta uhkailusta on alkukesästä, jolloin presidentti Putin varoitti länsimaita vakavista seurauksista, jos maat antavat Ukrainalle luvan käyttää niiden aseita Venäjän alueella.
Vaikka kaikki länsimaat, Yhdysvallat etunenässä, eivät ole antaneet rajoittamatonta oikeutta iskeä antamillaan aseillaan Venäjän puolelle, on ehtoja kuitenkin löyhdytetty. Ukraina myös on käyttänyt esimerkiksi Yhdysvaltojen antamia Himars-raketinheittimiä Venäjän puolella olevia kohteita vastaan.
Helsingin yliopiston alaisen Aleksanteri-instituutin Markku Kangaspuron mukaan Putinin puheet olivat kovaa retoriikkaa, joiden tarkoitus oli pelotella ja vaikuttaa Euroopan valtioihin, jotteivat ne olisi antaneet lupaa käyttää aseitaan Venäjän puolella.
– Herää kysymys, että tullaanko jossain vaiheessa siihen pisteeseen, että Putinin ja Venäjä on pakko ikään kuin tehdä jotain palauttaakseen pelotteensa uskottavuus ja erityisesti ydinasetasapainossa Yhdysvaltojen kanssa, Kangaspuro sanoi.