Tutkijoilta raju varoitus sodasta Venäjän ja Naton välillä

Ajatushautomon mukaan Kreml tarvitsee vain kuudesta kymmeneen vuotta asevoimiensa uudelleenrakentamiseen, kun intensiivisimmät taistelut Ukrainassa ovat ohi.

Näiden vuosien aikana Naton asevoimien on peloteltava ja tarvittaessa taisteltava Venäjää vastaan.

– Vain siten pysytään vähentämään uuden sodan puhkeamisen riskiä Euroopassa. Nato kilpailee aikaa vastaan, raportissa todetaan.

DGAP (German Council of Foreign Relations) kuuluu Saksan arvostetuimpiin ulkosuhteiden neuvostoihin. Raportin ovat kirjoittaneet DGAP:n tutkimusinstituutin varajohtaja Christian Mölling ja tutkija Torben Schütz.

Lue myös: Venäjä kieltää "kansainvälisen HLBT-liikkeen" ääriliikkeenä

Lue myös: Putin on pitämässä loppuvuoden suuren lehdistötilaisuutensa kahden viikon päästä

"Kyse enää siitä, milloin se käydään"

DGAP:n mukaan kyse ei ole enää siitä, tarvitseeko Naton käydä sotaa toista maata vastaan vaan siitä, milloin se käydään. Ajatushautomon mukaan Naton on kyettävä torjumaan Venäjän hyökkäys kuudessa vuodessa, sillä yhtään pidempi aikataulu lisää sodan riskiä.

– Venäjä voi kouluttaa noin 280 000 alokasta vuodessa. Kuudessa vuodessa tämä on lähes 1,7 miljoonaa ja kymmenessä vuodessa 2,8 miljoonaa sotilaskoulutettua. Kouluttamalla Ukrainassa nykyisin taistelevissa yksiköissä alokkaita, nämä ovat jo hyötyneet saamastaan taistelukokemuksesta, tutkijat varoittavat.

DGAP:n mukaan Venäjä käyttää öljyn- ja kaasunviennistä saatuja tuloja aseteollisuuden muuttamiseen sotateollisuudeksi. Samalla Venäjä on onnistunut kiertämään länsimaiden pakotteita, jotka koskevat sodan kannalta keskeisiä komponentteja, kuten mikrosiruja, kuulalaakereita ja erilaisia raaka-aineita. Lisäksi Venäjä tuo aseita ja ammuksia liittolaisvaltioista, kuten Iranista ja Pohjois-Koreasta. 

Russkiy Mir -ajattelussa Venäjän lonkerot ulottuvat kauas

Venäjä on ajatushautomon mukaan johdonmukaisesti osoittanut aggressiotaan vuosikymmenien ajan. 

– Vladimir Putin ja Kremlin eliitti ovat jo pitkään pyrkineet palauttamaan Venäjän imperiumin ja työntämään pois Naton ja EU:n vaikutusvaltaa. He ajattelevat tsaarin valtakunnan ja Neuvostoliiton historiallisissa analogioissa. Kremlin Russkiy Mir- ajattelussa Venäjä on olemassa nykyisten rajojensa ulkopuolella, raportissa todetaan.

Russkiy Mir -ajattelulla tarkoitetaan vapaasti käännettynä ”Venäläinen maailma”-ajattelua, jonka mukaan Venäjä ulottuu kaikkiin paikkoihin, joissa venäläiset ovat koskaan asuneet tai jossa Venäjän keisarikunta tai Neuvostoliitto ovat hallinneet. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vahvistettuja rajoja Putin ei pidä sitovana, ja tämä ideologia motivoi jo Tšetšenian ja Georgian sotia, tutkijat toteavat raportissa.

Lue myös: Ulkoministeri Elina Valtonen nosti itärajan esiin Sergei Lavrovin kuullen: "Sanotaanko nyt näin, että kyllä hän siihen reagoi"

Nato-maiden asetuotannon voimistamisella kiire

Nato ei tuoreimmissa analyyseissään enää sulje pois Venäjän hyökkäystä. Venäjää kuvaillaan suurimmaksi ja kiireellisimmäksi uhaksi Naton 31 liittolaisen turvallisuudelle sekä myös euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle.

DGAP:n mukaan ikkuna Venäjän mahdolliselle hyökkäykselle avautuu heti, kun Venäjä uskoo, että hyökkäys esimerkiksi Baltian maihin voisi onnistua.

Ajatushautomo peräänkuuluttaa Naton yhtenäisyyttä ja poliittisia ratkaisuja, jotta Venäjä ymmärtäisi, ettei hyökkäys kannata. Naton puolustussuunnitelmien nopealla toteuttamisella saavutetaan suurempi ja varhaisempi pelotevaikutus. Myös Nato-maiden asetuotannon voimistamisella on kiire.

Lue myös: Putin on pitämässä loppuvuoden suuren lehdistötilaisuutensa kahden viikon päästä