Jo muutaman vuoden kestänyt itäisen Suomenlahden tilan koheneminen jatkuu. Sen sijaan läntisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä tilanne on edelleen huono. Viime vuosina saapuneet suolapulssit ovat parantaneet Gotlannin syvänteiden tilaa, mutta Suomenlahdelle niiden vaikutus ei ole yltänyt.
Tämän kesän mittaukset kertovat, että jo useamman vuoden kestänyt itäisen Suomenlahden tilan paraneminen jatkuu. Hyvä kehitys on pääosin Venäjän vähentyneiden päästöjen ansiota.
– Koko Suomenlahden rehevyystila on parantunut viime aikoina. Tosin tuo rehevyystilan paraneminen on huomattavasti voimakkaampaa itäisellä Suomenlahdella, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mika Raateoja.
Suolapulssien vaikutus jäi pieneksi
Saaristomeren ja läntisen Suomenlahden huonompi tilanne johtuu omien päästöjen lisäksi Itämeren pääaltaan huonosta tilasta.
– Läntisellä Suomenlahdella on se ongelma, että Itämeren pääaltaalta tulee huomattava määrä ravinteita, jotka ovat tietyllä tavalla estäneet tämän positiivisen kehityksen, selittää Raateoja.
Viime vuosina saapuneet suolapulssit ovat kohentaneet Gotlannin syvänteiden tilaa, mutta Suomenlahdelle niiden vaikutus ei ole yltänyt.
– Kyllä ne ovat kohentaneet Gotlannin keskusaltaan tilaa varsinkin eteläosissa, mutta pohjoisessa oli niin paljon hapetonta rikkipitoista vettä, että valitettavasti pulssit eivät ole uusineet sitä kokonaan, pahoittelee johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta.
– Suolapulssien ansiosta Itämeren hapettomien pohjien määrä on vähentynyt, vahvistaa Arandan matkanjohtajana toiminut vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Vedenalaista melua aletaan mitata
Perinteisen meren tilan lisäksi tutkijat aikovat jatkossa selvittää myös uudenlaisten uhkien vaikutusta merieliöihin.
Meren pohjaan aiotaan asentaa mikrofoneja vedenalaisen melun määrän ja vaikutusten selvittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo vuoden kuluttua.
– Melulla on samanlainen vaikutus veden alla kuin veden päälläkin. Esimerkiksi kalat joutuessaan pitkäaikaisen melun kohteiksi stressaavat samalla tavalla kuin ihmisetkin, huomauttaa Raateoja.
Muoviroskan vaikutuksia selvitetään
Mereen päätyneen muoviroskan vaikutuksia tutkitaan laboratoriokokeilla.
– Laboratorio-oloissa altistetaan selkärangattomia järvi- ja meriotuksia muoveille ja sellaisille muoveille, joista etukäteen tiedetään, että niissä on jotain haitallisia aineita, sanoo vanhempi tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksia jatketaan myös siitä, voivatko mikroskooppiset muovihiukkaset päätyä kuluttajien lautasille esimerkiksi simpukoiden tai kalojen välityksellä.
– Tämä on kysymys, johon kaikki haluaisivat saada vastauksen. Näkisin, ettemme kalaa syömällä saa muovikappaleita vatsaamme. Sen sijaan valtamerissä - tuskin Itämerellä - simpukoita syömällä voi saada muovikappaleita itseensä, arvioi Setälä.
Tarkoitus on selvittää tarkemmin, mistä mikromuovit mereen päätyvät.
– Esimerkiksi osa kosmetiikasta sisältää mikroskooppisia muovihippusia. Kuluttajien olisi hyvä välttää tällaisia tuotteita. Selvitämme myös fleece-vaatteiden ja muiden tekokuitujen osuutta merien mikromuoviongelman lähteenä, huomauttaa Setälä.