Suomenlahdella saattaa olla paljon sinilevää myös ensi kesänä. Arvio perustuu tutkimusalus Arandan syyskyisen matkan tuloksiin. Pahasta leväkesästä huolimatta tutkijat pääsivät selvittämään Itämeren tilaa vasta syksyllä, koska Aranda-aluksen remontti viivästyi.
Takana on vuosikymmenen pahin leväkesä Suomenlahdella ja tutkijat joutuivat seuraamaan sitä rannalta, koska tutkimusalus Arandan peruskorjauksen aikataulu viivästyi.
Syyskuussa Aranda viimein pääsi selvittämään meren tilaa. Tulosten mukaan ravinteita on runsaasti ja ne riittävät ruokkimaan sinileviä myös ensi kesänä.
– Ainakin tällä hetkellä siellä on runsaasti fosforia pohjalta tuonne 30 metriin asti itäisellä Suomenlahdella. Jos ei tule kunnon jäätalvea ja ravinteet sekoittuvat sieltä pintaan, niin silloin voi olla ensi kesänä ongelmia myös, arvioi Arandan tutkimusmatkan johtaja ja Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Maiju Lehtiniemi.
Aaltopoijua nostetaan Arandan kannelle huoltoa varten. Kuva: Ilkka Lastumäki
"Olisi ollut mielenkiintoista olla merellä"
Rahapulan takia pienemmillä aluksilla tehtävä rannikkovesien seurantamatkakin jäi tänä kesänä väliin.
– Tänä kesänä olisi ollut mielenkiintoista olla merellä tekemässä havaintoja, mutta tämmöinen tilanne tuli eikä sille voi mitään, toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
– Toivottavasti päättäjät tämän kesän perusteella ymmärtävät, että Itämeren suojelu on meille suomalaisille tärkeää ja siihen kannattaa panostaa. Tutkimustieto on avainasemassa, jotta merensuojelutoimenpiteet voidaan ohjata oikeisiin kohteisiin.
Kipsin levitys pellolle vähentää tehokkaasti ravinnepäästöjä.
Uusia keinoja maatalouden päästövähennyksiin
Rahapula helpottaa nyt ainakin hetkeksi, kun hallitus varasi ensi vuoden budjettiin 15 miljoonaa euroa Itämeren ja vesien suojeluun ja sama summa on luvassa myös kahtena seuraavana vuonna.
Rahalla tutkitaan esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyä.
– Joka tapauksessa tullaan ottamaan käyttöön uusia, entistä tehokkaampia keinoja pelloilta tulevan ravinnekuormituksen ja eroosion vähentämiseksi. Niitä ovat esimerkiksi kipsin levitys, kuitulietteiden käyttö ja rakennekalkki, joilla voidaan parantaa maan rakennetta, listaa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).
Tutkijat toivottavat uudet päästövähennyskeinot tervetulleiksi.
– Maatalous on tällä hetkellä suurin Suomen rannikkovesien kuormittaja. Nyt on näköpiirissä lupaavia keinoja, joilla voitaisiin ehkä jopa puolittaa maataloudesta peräisin oleva fosforikuorma. Tähän itse laittaisin odotuksia.
– Jos näitä toimenpiteitä saadaan laajoilla alueilla käyttöön, niin Suomikin voisi vielä saavuttaa Itämeren suojelukomission meille asettamat fosforikuormituksen vähennystavoitteet, pohtii Knuuttila.
Tutkimusalus Arandan peruskorjaus maksoi 15 miljoonaa euroa.
"Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita"
Suomi on tällä hetkellä Itämeren suojelukomission Helcomin puheenjohtajamaa ja voi sitä kautta vaikuttaa Itämeren tilan parantamistoimiin.
– Meillä on tavoitteena 11 vuotta vanhan Itämeren suojeluohjelman päivittäminen. Ilmastonmuutos tuo ihan uusia uhkia ja haasteita Itämeren suojeluun. Lääkejäämät ja mikromuovit ovat uusia riskejä meren tilalle.
– Lisäksi Suomi haluaa kiertotalousajattelun osaksi vesien suojelua koko Itämeren alueella, linjaa Tiilikainen puheenjohtajakauden tavoitteita.
Aranda on tällä hetkellä Itämeren parhaiten varusteltu tutkimusalus.
Meren toipuminen voi kestää kauan
Niin Suomessa kuin muissakin Itämeren rantavaltioissa tarvitaan vielä paljon päästövähennyksiä ennen kuin meren tila palautuu hyväksi.
– Voi olla, että joudumme odottamaan meren toipumista yhtä kauan kuin sen pilaaminen kesti. Kyllä me nyt jo näemme joillakin rannikkoalueilla, jotka ovat aikaisemmin olleet voimakkaasti kuormitettuja, meren tilan paranemista, mutta avomerellä kehitys on ollut hidasta tai sitä ei edes vielä ole nähtävissä, selittää Knuuttila.
Jatkossa meren tilan muutoksia voidaan seurata entistäkin tarkemmin. 15 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen jälkeen Aranda on Itämeren parhaiten varusteltu tutkimusalus.