Harvinainen luonnonilmiö käynnistyi Itämerellä – tapahtunut viimeksi 10 vuotta sitten

Itämerelle joulun pyhien aikaan saapunut suolapulssi on tällä hetkellä eteläisellä Itämerellä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila. Bornholmin syvänteelle se etenee Knuuttilan mukaan mahdollisesti noin muutamassa viikossa, mutta Suomen rannikkovesille saapumiseen voi mennä jopa pari vuotta.

–  Tämä raskas suolainen vesikerros valuu hitaasti syvänteitä pitkin. Se matkanteko ei ole kovin nopeaa, enintään muutamia kilometrejä vuorokaudessa, sanoo Knuuttila STT:lle.

Suolapulssin koosta ja virtauksen mahdollisesta jatkumisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. On siis mahdollista, että suolapulssi ei kasva niin suureksi, että sen vaikutukset ulottuisivat Itämeren pohjoisosiin asti. Knuuttila kertoo, että tutkijat odottavat tällä hetkellä lisätietoja pulssista saksalaiselta merentutkimuslaitos IOW:ltä.

Suolapulssilla tarkoitetaan suolaisen veden virtausta Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta Itämereen. Edellinen iso suolapulssi saapui Itämereen joulukuussa 2014.

Suolapulssi parantaa meriveden laatua. Pulssi kuljettaa happirikasta vettä myös meren syvempiin osiin, joissa happea on heikosti. Vähäinen happipitoisuus edesauttaa myrkyllisen rikkivedyn muodostumista sekä fosforin vapautumista pohjilta ja siten meren rehevöitymistä.

Suolapulssin edellytyksenä on se, että Itämeren vedenpinta on selvästi alempana kuin Pohjanmerellä Tanskan salmien pohjoispuolella. Knuuttila kertoo, että joulun alla Itämeren pinta laski, kun idästä ja kaakosta puhaltaneet tuulet työnsivät vettä pois merestä. Tämän jälkeen voimakas myrsky Pohjanmerellä nosti veden pintaa Tanskan salmien pohjoispuolella ja työnsi suolaisempaa vettä Itämereen.

Lue myös: Onko Itämeri vielä pelastettavissa? – Asiantuntija kertoo, kuinka jokainen voi vaikuttaa meren hyvinvointiin

Sinileväkukinnot voivat lisääntyä

Knuuttilan mukaan vielä ei pystytä arvioimaan tarkasti suolapulssin mahdollisia vaikutuksia. Jos se on kooltaan yhtä suuri kuin vuoden 2014 pulssi, sen hapettava vaikutus ulottuu Gotlannin syvänteeseen asti. Vaikutukset voisivat näkyä Gotlannin syvänteessä ensi kesään mennessä.

–  Meidän rannikkovesiemme kannalta suolapulssiin liittyy sellainen negatiivinen piirre, että uusi hapekas suolainen vesi työntää edellään vanhaa hapetonta vesimassaa kohti pohjoista.

Pulssin vaikutukset Suomen rannikkovesiin olisivat siis haitallisia, koska hapettoman veden mukana kulkeutuisi runsaasti fosforia, joka lisäisi rehevöitymistä. Käytännössä tämä voisi näkyä mahdollisesti voimakkaina sinileväkukintoina, mutta aikaisintaan kesällä 2025, Knuuttila arvioi.

Lue myös: Suomalaiset pitävät roskaantumista ja rehevöitymistä suurimpina uhkina Itämerelle

Suolapulsseja kaivattaisiin useammin

Knuuttila kertoo, että isoja suolapulsseja on virrannut viime vuosikymmeninä Itämereen noin kerran kymmenessä vuodessa. Muutamia pienempiä on tullut näiden lisäksi.

–  Tällaisia isoja suolapulsseja tarvittaisiin vähintään joka toinen vuosi, jotta happitilanne voisi pysyvämmin parantua Itämeren syvännealueilla.

Happitilanne on hänen mukaansa Itämeren syvänteissä niin huono, että harvoin saapuvien suolapulssien hapekas vesi kuluu nopeasti. Vuoden 2014 suolapulssin vaikutukset hiipuivat Gotlannin syvänteessä alle vuodessa. Suolapulssien esiintymistiheyteen ei voi vaikuttaa, koska ne riippuvat sääolosuhteista.

–  Vuosikymmeniä sitten tällaiset isot suolapulssit vaikuttivat paljon pidempään, koska silloin hapetettavaa hapetonta vesimassaa oli Itämeressä nykyistä vähemmän.

Lue myös: Itämerellä havaittu merkkejä gps-häirinnästä