Suomen hallituksen pitää laajentaa näkökulmaansa kiistellyssä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa. Näin vaatii Ruotsin suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen turvallisuuspoliittinen edustaja Hans Wallmark.
Suomi on rummuttanut ympäristönäkökulman tärkeyttä kiistellyssä kaasuputkiasiassa. Samaan aikaan Ruotsi on ottanut esiin eri näkökulmia, myös turvallisuuspolitiikan.
– Kritiikkini Suomen hallitukselle koskee sitä, että perspektiiviä ei haluta laajentaa. Tätä hanketta ei voi nähdä vain yksipuolisena kysymyksenä, sanoi Wallmark keskiviikkona STT:lle Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan kaasuputkihanke on Suomelle ennen kaikkea ympäristölupakysymys.
– Vedetään toinen putki toisen viereen. Mutta energiaturvallisuuden näkökulmasta ja energiamarkkinoiden toimivuuden kannalta keskustelu on hyvin paikallaan, sanoi Sipilä Kööpenhaminassa.
Ruotsille turvallisuusasia
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on jo aiemmin puhunut turvallisuuspolitiikan merkityksestä kaasuputkea kommentoidessaan.
– On selvää, että Ruotsin turvallisuuspoliittiset näkökohdat ovat tekijä, jonka käymme läpi ja analysoimme, sanoi Löfven uutistoimisto TT:n haastattelussa lokakuun puolivälin tienoilla.
Ruotsin kokoomuksen Wallmark esitteli Pohjoismaiden neuvoston istunnossa kaasuputkihanketta kritisoivan aloitteen, jossa on allekirjoittajina myös muun muassa Suomen kokoomuksen kansanedustajia.
Aloite vaatii pohjoismaiden hallituksia tarkastelemaan kaasuputkihanketta myös puolustus-, turvallisuus- ja ulkopolitiikan näkökulmista.
Sipilä huomauttaa, että Suomi "ei ole putken päässä eikä sen asiakas".
– Mutta ymmärrämme hyvin sen huolen, joka siihen (putkeen) liittyy ja jonka naapuritkin ovat nostaneet esiin, sanoi Sipilä keskiviikkona.
"Linjaa odotettu EU:sta"
Ruotsi ja Suomi ovat molemmat toivoneet EU:sta ratkaisuja kaasuputkikysymyksessä.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoo Suomen odottaneen vastausta siihen, olisiko EU-komissiolla kysymyksessä jotain linjattavaa energiapolitiikan näkökulmasta. Soinin mukaan linjausta ei ole näkynyt.
– Kun tässä ei näytä EU:lla olevan yhtenäistä linjaa, niin sitten mennään kansallisten lainsäädäntöjen mukaan ja noudatamme omaamme, perusteli Soini Suomen linjaa STT:lle Kööpenhaminassa.
Löfven puolestaan kertoi keskiviikkona, että Ruotsilla on rajatut mahdollisuudet vaikuttaa kaasuputkihankkeeseen kansallisten säädösten kautta.
Hänen mukaansa asiassa pitää huomioida kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö sekä se, että kaasuputki kulkisi Ruotsin aluevesien ulkopuolella.
– Tämä rajoittaa mahdollisuuksiamme (asiassa) dramaattisesti, sanoi Löfven.