Itämeren tilan parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Mereen laskevat jätevedet saadaan jo tehokkaasti puhdistettua, mutta maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisessä on haasteita kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Meillä Suomessa suhteellisesti pahiten maatalouden kuormittama on Saaristomeri.
Helsingin edustalla Itämeren terveydentila on selvästi parantunut viime vuosikymmeninä.
– Voi sanoa, että tällä kohtaa meren tila on huomattavasti parempi kuin se oli 50 vuotta sitten. Silloin tässä uiminen olisi ollut terveydelle vaarallista jätevesipäästöjen takia, joita ei silloin kunnolla puhdistettu, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
Lue myös: Tämä roska löytyy useimmiten Itämeren rannalta
"Osalla merialueista tavoitteet on saavutettu"
Itämeren tämänhetkinen tila vaihtelee riippuen siitä, mitä aluetta tarkastellaan.
Itäisellä Suomenlahdella vedet ovat kirkastuneet. Sen sijaan Itämeren pääaltaalla ei muutosta parempaan vielä näy ja Saaristomeri on edelleen huonossa kunnossa. Selkämeri kärsii Itämeren pääaltaalta tulevasta fosforipitoisesta vedestä. Perämeri puolestaan vastaanottaa kasvavaa kuormitusta ojitetuilta suo- ja metsäalueilta.
– Itämerellä nähdään erilaisia kehitystrendejä eri alueilla. Osalla alueista tavoitteet on jo saavutettu kuormituksen vähentämisen suhteen, mutta Itämeren pääaltaalla, Saaristomerellä ja osin Suomenlahdella on kuormituksen vähentämistarvetta selvästi, tiivistää Knuuttila.
"Ravinnekiertokorvaus on uusi keino"
Hallitusohjelmassa luvataan laittaa Saaristomeri kuntoon.
– Vahvistetaan Saaristomeriohjelmaa määrärahalisäyksellä ja erityiskohde on ravinteiden saaminen kiertoon, ettei enää tuotaisi fosforia Tunisiasta, vaan saataisiin maatalouden ravinteet kiertämään muualle kuin Itämereen, selittää ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (Kok.).
Lähiaikoina päätetään ravinnekiertokorvauksesta.
– Biokaasujalostamot saisivat lisäporkkanan käyttää lantaperäistä raaka-ainetta siellä, missä sille on ylilevityshaasteita. Ne tekevät siitä biokaasun lisäksi rakeistettua kierrätyslannoitetta, joka voidaan kuljettaa kauemmas alueille, joissa tarvitaan lisää ravinteita peltoon. Tämä ravinnekiertokorvaus on nyt ensimmäisiä konkreettisia uusia keinoja, toteaa Mykkänen.
Yleisö pääsi Itämeripäivän kunniaksi tutustumaan tutkimusalus Arandaan.
"Enemmän ja nopeamminkin voisi tehdä"
Tutkijan arvio hallituksen suunnitelmista on tämä.
– Ehkä enemmänkin ja nopeammin voitaisiin tehdä ja selkeästi määrätietoisemmin, mutta suunta on oikea, arvioi Knuuttila.
Tutkija toivoo hallituksen jatkavan vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamista.
– Tärkein on vesiensuojelun tehostamisohjelma, johon liittyy esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyä ja muita uusia, tehokkaita keinoja pidättää fosforia pellossa. Näitä on tärkeä jatkaa nykyisenkin hallituksenkin aikana, jotta saadaan pienennettyä kuormaa ja pidettyä fosfori pellossa.
Ilmaston lämpeneminen lisää Itämeren ravinnekuormitusta. Jatkossa ravinnepäästöjä pitäisi pystyä vähentämään aiempaa tehokkaammin. Ravinteet ruokkivat sinileväkukintoja.
"Rannikkovesien hyvän tilan saavuttaminen kestää 30 vuotta"
Tulevaisuus ei lupaa hyvää, koska ilmaston lämpeneminen lisää Itämeren ravinnekuormitusta.
– Jo vuoteen 2060 mennessä pelloilta lähtevä fosforin huuhtouma voi kasvaa jopa puolella, jos ilmasto lämpenee keskimääräisen ennusteen mukaisesti. Kun meidän pitäisi samanaikaisesti leikata sitä kuormaa vähintään kolmanneksella esimerkiksi juuri Saaristomeren valuma-alueella, niin tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää parantaa juoksua, muistuttaa Knuuttila.
Vaikka päästöjä onnistuttaisiin vähentämään, tulokset eivät näy heti.
– Tulee kestämään 30 vuotta ennen kuin saavutetaan meren hyvä tila rannikkovesissä, vaikka onnistuttaisiin päästövähennystavoitteissa, sanoo Knuuttila.
"Vaikea erottaa työtä ja vapaa-aikaa"
Itämeri merkitsee paljon niin ministerille kuin tutkijallekin.
– Olen tässä rannikolla kasvanut. Molemmat lapset harrastavat purjehdusta kilpalajina ja purjehditaan myös perheenä. Saaristomeri ja ulkosaaristo ovat ainutlaatuista aluetta, ja on häpeällistä, että Suomi, joka muutoin on puhtaan elämänmuodon mallimaa monessa mielessä, niin tämä suuri saaristoalue voi tosi huonosti, pahoittelee Mykkänen.
– Itämeri on minulle työkenttä ja ison osan vapaa-ajastakin vietän Itämerellä. Minun on joskus vaikea erottaa työtä ja vapaa-aikaa. Itämeri merkitsee minulle todella paljon. Olen kasvanut siihen pienestä pitäen kiinni. Meriluonto ja linnut ovat olleet minulle rakkaita pikkupojasta lähtien, kuvailee Knuuttila suhdettaan mereen.
Tänään on vietetty Itämeripäivää.