Muuttomatkalla olevat kymmenettuhannet hanhet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja maanviljelijöille pitkin Itä-Suomea. Pahimmillaan hanhiparvi syö hehtaarin päivässä, viljelijät tuskailevat.
Esimerkiksi syysviljojen viljely on estynyt paikoin kokonaan valtavien valkoposkihanhiparvien vuoksi. Lisäksi monen maanviljelijän kevättyöt on pitänyt järjestää uudelleen, kun ensin sade on hidastanut peltotöitä, ja sitten tulivat hanhiparvet.
Taivas mustana hanhia
Tohmajärven Värtsilässä, vain parin kilometrin päässä itärajasta pelloilta on kuulunut äänekäs kaklatus ja porina koko toukokuun. Jäämeren rannoille pesimään matkalla olevat hanhiparvet ovat yksi toisensa jälkeen laskeutuneet Sääperin laakson reheville pelloille syömään ja lepäämään.
Samanlaisia hanhiparvia on viime viikkoina ollut pitkin itärajan peltoja. Ja pellon reunoilla joka paikassa paljon suivaantuneita viljelijöitä. Yksi heistä on tohmajärveläinen maidontuottaja Mika Piiroinen.
– Ehkä 30 hehtaaria on mennyt hanhien suuhun. Semmonen 15 senttiä uutta nurmea on kadonnut joka pellolta.
Hurjimmillaan parvessa on laskettu jopa 40 000 lintua.
Käyntikortti kengän pohjaan
Piiroisen omistamalla lohkolla useita hehtaareja on syöty jo ruskealle mullalle. Pelto on lisäksi täynnä prinssinakin kokoisia, ikävästi kengän pohjaan tarttuvia terveisiä maanviljelijälle.
– Joskus heinäkuun puolella tämä sitten niitettään ja yritetään saada tuommosta nuoren karjan rehua tästä, Piiroinen pohtii masentuneena.
– Entäs kun siellä on mukana noita jätöksiä todella paljon?
– Se on tietysti hygieniariski.
Lisäksi vaarana on rikkakasvien ja tautien leviäminen. Niistä on olemassa vielä vähän tutkimustietoa, jos ollenkaan.
Muistijälki hyvistä eväistä
Tähän asti hanhet ovat laskeutuneet itärajan pelloille vain syysmuuton aikana, mutta nyt ilmiö on voimistunut myös keväällä. On arvioitu, että osa linnuista jättää nykyisin Viron välilaskun kokonaan tekemättä.
– Linnuille on muistijälki syysmuutolta, että täällä on hyviä ruokamaita ja suuntaavat ehkä siksi suoraan tänne, pohtii Keski-Karjalan Luonnon varapuheenjohtaja Hannu Kivivuori.
Vuosikymmeniä lintuja seurannut Kivivuori arvioi, että valkoposkihanhien kanta on koko ajan kasvanut. Perinteisillä levähdyspaikoilla onkin saattanut tulla jo ahtautta.
– Sääkin vaikuttaa paljon. Pitkään hanhet muuttivat itäisempää reittiä ja olivat harvinaisia Suomessa. Nytkin jos sattuu länsituulia niin eipä Suomessa paljon hanhia nähdä, Kivivuori muistuttaa.
Lintuharrastajien mukaan kevätpysähdys Suomen pelloilla on voimistunut. On arvioitu, että Venäjän puolella perinteisen muuttoreitin varrella linnuilla ei ole samanlaisia ruokapaikkoja. Ilmiö on voimistunut ja on uutta kevätmuuton aikana.
Toisten ilo, toisten tuska
Kivivuori sanoo ymmärtävänsä viljelijöiden suivaantumisen.
– Valitettavasti näin on käynyt heidän puoleltaan. Ne jotka vain ihailee ja seurailee näitä, niin heille tämä on aivan mahtava tapahtuma.
Mika Piiroinen toivoo, että valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen vuoksi toimintamalleja voitaisiin arvioida uudelleen. Nyt lintu on suojeltu koko esiintymisalueella.
– Eihän niitä hätistellä saa ja siihen tarvitaan joku muutos. Nyt ollaan kipurajalla eikä näitä vahinkoja saisi tullaa enää lisää. Nurmia ei kasvateta linnuille.
Satoja korvaushakemuksia
Piiroinen myöntää reilusti, että omalta pihapellolta hän käy ajamassa parven armotta lentoon. Nyt hän on joutunut varaamaan osan pelloistaan jo lintujen käyttöön luonnonhoitopelloiksi.
– Viranomainen on arvioinut minun vahingon suuruudeksi 3000 euroa, mutta rahat tulee korkeintaan vuoden päästä, jos sittenkään. Ei minulla lintuja vastaan mitään ole, mutta nyt viljelijät joutuvat kantamaan liian suuren taakan.
Lintuharrastaja Kivivuori myöntää, että tilanne on hankala.
– Mulla ei ole keinoa puuttua tähän asiaan tai hyviä konsteja.
Itä-Suomen Ely-keskuksiin on virrannut jo satoja korvaushakemuksia hanhien pilaamasta sadosta.