Tulevana sunnuntaina itävaltalaiset käyvät vaaliuurnille kauniissa ja aurinkoisessa säässä, mutta likaisimmissa ja skandaalinkäryisimmissä tunnelmissa miesmuistiin.
Loanheitto on kohdistunut erityisesti nuorta konservatiivisen kansanpuolueen ÖVP:n kansleriehdokasta Sebastian Kurzia vastaan. Viimeisimpien ennusteiden mukaan hänen johtamansa konservatiivinen Kansanpuolue olisi saamassa kuitenkin 33 prosenttia äänistä.
40 prosenttia äänestäjistä haluaisi hänen myös muodostavan seuraavan hallituksen. Jotkut puhuvat jopa Itävallan omasta Macron-ilmiöstä. Vaalikampanja alkoi poikkeuksellisen aikaisin jo keväällä sen jälkeen, kun riidat ÖVP:n ja sosiaalidemokraattien, SPÖ:n välillä johtivat päätökseen ennenaikaisista vaaleista.
Vuosikymmeniä vallassa ollut SPÖ on sen jälkeen menettänyt kannatustaan erilaisissa skandaaleissa. Tuorein mittaus näyttää demareille 23 prosentin kannatusta, kun se edellisissä vaaleissa oli vielä 27 prosenttia.
Nyt puolue on rypenyt kohussa, jossa se kytkeytyy Facebook-sivuihin, joilla levitettiin valheellista ja vahingoittavaa tietoa ja salaliittoteorioita 31-vuotiaasta ulkoministeristä Sebastian Kurzista. Sosiaalidemokraatit jäivät vain pari viikkoa ennen vaaleja kiinni siitä, että olivat rahoittaneet tätä loanheittoa. Kun asioita alettiin tutkia, selvisi, että likaiseen peliin ja kieroiluun olivat syyllistyneet myös muut puolueet. Se, mihin nämä skandaalit johtavat, nähdään todellisuudessa vasta kun vaalituloksia lasketaan sunnuntai-iltana.
Itävallan politiikkaa on leimannut jo viimeiset kymmenet vuodet maahanmuuttovastaisuus. Itävallan Vapauspuolue, eli FPÖ oli jo 90-luvulla ensimmäisiä eurooppalaisia populistipuolueita. Edesmenneen Jörg Haiderin johdolla puolue ylisi vaalivoittoon vuonna 1991 saaden peräti 26,9 prosenttia äänistä. Viime vaaleissa se sai 18 prosenttia äänistä. Nyt viimeisin ennuste lupaa 27 prosenttia, mikä takaisi puolueelle melko varman pääsyn hallitukseen. Maahanmuuttovastaisuus ja islam-vastaisuus ovat Itävallassa levinneet myös yli puoluerajojen myös vasemmistoon ja vihreisiin. Itse asiassa Vihreät hajosi juuri näihin kysymyksiin, kun puoluetta pitkään johtanut ja parlamentissa kolme vuosikymmentä istunut Peter Pilz perusti oman listan. Nyt vihreiden kannatus on jakautumassa Pilzin listan viiteen prosenttiin ja Vihreiden samansuuruiseen äänisaaliiseen. Jos vihreät jäävät alle neljän prosentin, putoavat he parlamentista.