MTV Wienissä: Populistijohtaja Kickl haluaa rajat kiinni ja stopin Ukrainan tukemiselle – nyt hän on lähellä vaalivoittoa

Wienin keskustaan Pyhän Tapanin tuomiokirkon aukiolle on kokoontunut perjantai-iltana monisatapäinen yleisö.

Itävallan liput liehuvat ja partasuinen mies huudattaa lavalta käsin kansaa islantilaisten jalkapallokannattajien tutuksi tekemällä "viikinkihuudatuksella".

"Vapaus! Hu! Vapaus! Hu!"

Käynnissä on Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) vaalikampanjan viimeinen massatapahtuma ennen sunnuntaisia parlamenttivaaleja.

– Avoimien ovien politiikka on ollut Itävallalle väärä valinta. Maahanmuuttajien iso määrä luo turvattomuutta, sanoo yleisössä oleva Max MTV Uutisille.

Wieniläinen opiskelija tunnustautuu vapauspuolueen kannattajaksi. Maxin mielestä laajamittaisen maahanmuuton luomasta turvattomuudesta saatiin uusi osoitus, kun supertähti Taylor Swiftin konsertit peruttiin Wienissä terroriuhan takia.

Iskun valmistelusta epäillyt miehet ovat maahanmuuttajataustaisia ja heitä pidetään äärijärjestö Isisin kannattajina.

Lue lisää: Kaksi otettu kiinni Itävallassa epäiltyinä islamistisen iskun suunnittelemisesta Taylor Swiftin konsertteihin

"En halua lasteni joutuvan sotaan"

Toinen MTV Uutisten vaalitilaisuudessa haastattelema vapauspuolueen kannattaja Victor Wendl mainitsee myös maahanmuuton yhdeksi kannatuksensa syistä, mutta hänelle tärkeimmät syyt ovat muualla.

– Muut puolueet haluavat vetää Itävallan mukaan sotaan. Minulla on seitsemän lasta enkä halua, että kukaan heistä joutuu sotaan, Wendl sanoo.

Hän ei halua, että Itävalta sotkeutuu asiaan tukemalla hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa. Wendl on tätä mieltä siitäkin huolimatta, ettei Itävalta ole antanut Ukrainalle aseita, vaan pelkästään taloudellista ja humanitääristä apua.

Wendl on myös rokotevastainen. Hän väittää koronarokotteiden tappaneen ja invalidisoineen monia Itävallassa. Mies on käärmeissään kansalaisvapauksien rajoittamisesta koronavuosina.

Vaaleja edeltävien kannatusmittausten mukaan Maxin ja Victor Wendlin kannattamalla vapauspuolueella on mahdollisuus voittaa Itävallan parlamenttivaalit ensimmäistä kertaa historiassa. Kesäkuussa se voitti ensimmäistä kertaa Itävallan eurovaalit.

Entisten natsien perustama puolue

Itävallan vapauspuolueen perustivat 1950-luvulla entiset natsit.

Sen johtoa on usein viime vuosinakin syytetty natsivihjauksien käytöstä. Vuodesta 2021 puoluetta johtanut Herbert Kickl on sanonut vastustavansa Adolf Hitlerin SS-joukkojen “kollektiivista syyllistämistä” sotarikoksista.

Kannattajat kutsuvat häntä "kansankansleriksi" (Volkskanzler). Samaa termiä käytti aikanaan myös Hitler.

Vapauspuolue on jyrkän islam- ja maahanmuuttovastainen. Kickl on luvannut laittaa rajat kiinni ja alkaa karkottaa ulkomaalaisia massoittain.

Puolueen tyyliin kuuluu myös muun muassa EU:n ja “eliitin” vastustaminen.

Noustessaan hallitukseen ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, vapauspuolue oli ensimmäinen laitaoikeistolainen puolue hallitusvastuussa missään EU-maassa. Tämä aiheutti vastareaktioita muilta jäsenmailta.

Nyt tilanne on toinen. EU-parlamentissa vapauspuolueen mepit istuvat samassa Euroopan Patriootit -ryhmässä yhdessä Unkarin Fideszin, Italian Pohjoisen liiton ja Alankomaiden vapauspuolueen kanssa. Kaikki kolme ovat hallitusvastuussa.

Edellinen hallitustaival katkesi skandaaliin

Vapauspuolue muistetaan ulkomaillakin hyvin takavuosien karismaattisesta johtajastaan Jörg Haiderista sekä vuonna 2019 paljastuneesta Ibiza-skandaalista.

Saksalaislehdet julkaisivat tuolloin Ibizalla kuvatun videon, jolla esiintyy vapauspuolueen silloinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache. Videolla Strache näytti olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta, jolle hän myös tarjosi apuaan itävaltalaisen iltapäivälehden haltuunotossa.

Videon tullessa julki puolue oli hallituksessa toista kertaa historiassaan. Keskustaoikeistolaista Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustaneen Sebastian Kurzin johtama hallitus kaatui skandaalin seurauksena.

Yhteistyötä Putinin puolueen kanssa

Maaliskuussa 2023 vapauspuolueen kansanedustajat Herbert Kicklin johdolla poistuivat salista Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puhuessa Itävallan parlamentille.

Kickl on sanonut Naton ja Venäjän olevan yhtä lailla syyllisiä sotaan Ukrainassa. Hänen johdollaan puolue vastustaa Ukrainan tukemista, ukrainalaispakolaisten vastaanottamista sekä Venäjän-vastaisia pakotteita vedoten Itävallan perustuslakiin kirjattuun puolueettomuuspolitiikkaan.

Vapauspuolue vastustaa myös venäläisestä maakaasusta luopumista.

Puolue teki Venäjän presidentin Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 2016. Tuolloin Putin oli jo miehittänyt Krimin.

Vapauspuolueen mukaan yhteistyösopimus ei ole enää voimassa.

Etumatka kaventunut

Etumatka muihin puolueisiin on ollut viime kuukausien gallupeissa parhaimmillaan yli viisi prosenttiyksikköä.

Viimeisimmissä mittauksissa vapauspuolueen johto on kuitenkin kaventunut. Sen kannatus on asettunut niissä 27 prosentin tuntumaan, kun nykyinen liittokansleripuolue ÖVP olisi saamassa 25 prosenttia.

Kolmantena kannatusmittauksissa on sosiaalidemokraattinen SPÖ ja seuraavina vajaassa kymmenessä prosentissa ovat vihreät ja liberaalipuolue NEOS.

Maahanmuutto puhuttaa itävaltalaisia

Yksi merkittävimmistä tekijöistä vapauspuolueen suosion taustalla on maahanmuuton ja turvapaikanhaun saama painoarvo viime aikojen poliittisessa keskustelussa.

– Ne koetaan nyt tärkeiksi aiheiksi ja vapauspuolueella on niissä omistajuus. Puolueella koetaan olevan eniten kykyä asian hoitamiseen, sanoo professori Sylvia Kritzinger MTV Uutisille.

Hän työskentelee Wienin yliopistossa ja johtaa kansallista vaalitutkimushanketta.

Eurostatin tilastojen mukaan Itävallasta haki turvapaikkaa vuonna 2022 lähes 110 000 ihmistä, mikä on eniten kaikista EU-maista suhteutettuna niiden väkilukuun. Viime vuonna määrä puolittui, mutta on edelleen EU-maiden suurimpien joukossa.

– Koska moni äänestäjistä pitää tätä kysymystä tärkeänä, myös muut puolueet tuntevat tarpeen puhua maahanmuutosta, vaikka eivät välttämättä haluaisi. Niiden kannat ovat joko epäselviä tai niille ei ole laajaa kannatusta.

Kaikki kolme kärkisijoille povattua puoluetta ajavat nyt eritasoisia tiukennuksia maahanmuuttolakeihin.

Taloushuolia, tulva ja terroriuhka

Maahanmuutto ei kuitenkaan ole ainoa kansaa puhuttava teema.

Elinkustannusten nousu ja talousongelmat ovat kuuluneet kärkiteemoihin parlamenttivaalien alla. Itävallan talous on kutistumassa toista vuotta peräkkäin. Samaan aikaan inflaatio laukkaa EU-maiden keskiarvoa korkeammalla.

– Myös sosiaalipolitiikasta ja työmarkkinoista puhutaan, samoin ilmastosta ja ympäristöstä, Kritzinger sanoo.

Viimeaikaiset tapahtumat lisäsivät hieman ilmastonmuutoksen painoarvoa vaalikeskusteluissa. Boris-myrskyn Keski-Eurooppaan aiheuttamat tulvat tappoivat Itävallassa viisi ihmistä ja aiheuttivat mittavaa vahinkoa.

Mahdolliset hallituskumppanit harvassa

Vaikka vapauspuolue voittaisi vaalit, ei se automaattisesti ole Itävallan seuraavassa hallituksessa. Kansanpuolue ÖVP:tä lukuun ottamatta kaikki muut parlamentissa olevat puolueet ovat ilmaisseet jo etukäteen haluttomuudesta tehdä hallitusyhteistyötä sen kanssa.

ÖVP:n johtaja, nykyinen liittokansleri Karl Nehammer on puolestaan kieltäytynyt yhteistyöstä liian radikaalina pitämänsä Herbert Kicklin kanssa. Lausunto jättää silti oven raolleen yhteistyölle muun vapauspuolueen kanssa.

Kysymykseen saattaisi tulla samanlainen järjestely kuin Alankomaissa, jossa mielipiteitä jakava Geert Wilders jäi hallituksen ulkopuolelle hänen puolueensa osallistuessa siihen.

Vapauspuolueen ja ÖVP:n tavoitteet ovat samansuuntaisia muun muassa maahanmuutto- ja veropolitiikassa, ja ne ovat olleet samassa hallituksessa kahdesti aiemminkin.

Monet vapauspuolueen vaalimainoksista on kuitenkin suunnattu suoraan Nehammeria ja ÖVP:n politiikkaa vastaan, mikä voi vaikeuttaa yhteisen sävelen löytämistä.

"Täytyy odottaa lopullisia tuloksia"

Koska muut puolueet eivät lämpene yhteistyölle vapauspuolueen kanssa, pääsee ÖVP käytännössä valitsemaan vaalien jälkeen, keiden kanssa se lähtee hallituksen muodostamista yrittämään. Nyt se johtaa maata koalitiohallituksessa yhdessä vihreiden kanssa.

Puolueiden välinen luottamus ei kuitenkaan ole korkealla tasolla, muun muassa EU:n ennallistamisasetukseen liittyneen episodin jälkeen.

Vihreä ympäristöministeri Leonore Gewessler käveli hallituksen linjan yli äänestäessään asetuksen puolesta, mikä lopulta ratkaisi sen läpimenon EU:n jäsenmaiden neuvostossa.

Sylvia Kritzingerin mukaan on aidosti auki, millaisen hallituksen Itävalta vaalien jälkeen saa. Lopullinen asetelma selviää vasta tulosten tultua julki.

– Vasemmalla on useampia puolueita, jotka yrittävät parlamenttiin ensimmäistä kertaa näissä vaaleissa. Jos yksi tai kaksi näistä puoleista pääsee parlamenttiin, koalition muodostamisesta tulee taas ihan uudenlainen peli, Kritzinger sanoo.

– Täytyy odottaa lopullisia tuloksia, jotta tiedämme, millaiset hallituskoalitiot ylipäätään voisivat olla mahdollisia. Peli alkaa silloin uudelleen.

Lue myös: Kommentti: Henna Virkkunen pääsee EU:n päätöksenteon ytimeen – sooloilijat on siivottu, komissio on entistä vahvemmin von der Leyenin hallussa