Laitaoikeistolainen vapauspuolue on Itävallan tänään pidettyjen parlamenttivaalien selkeä voittaja, kertoo maan yleisradio ORF.
Vaali-illan ennusteen mukaan vapauspuolue saisi äänistä noin 29 prosenttia, keskustaoikeistolainen kansanpuolue noin 26 prosenttia ja sosiaalidemokraatit 21 prosenttia.
Vapauspuolue olisi ennusteen mukaan nostamassa paikkamääräänsä noin 25 paikalla. Kansanpuolue taas on menettämässä noin 20 paikkaa ja sosiaalidemokraattien paikkamäärä pysyy lähes samana kuin aiemmin.
Liberaali NEOS-puolue on nappaamassa äänistä ennusteen mukaan noin kahdeksan prosenttia ja vihreät noin kahdeksan prosenttia.
Äänistä on laskettu noin 83 prosenttia.
Uusia puolueita ei ole nousemassa parlamentin alahuoneeseen nykyisten siellä edustettuna olevien viiden puolueen joukkoon.
Ensimmäistä kertaa Itävallan suurimmaksi
Tällä hetkellä Itävallassa hallitusvallassa on kansanpuolueen ja vihreiden koalitiohallitus. Liittokanslerina on kansanpuoluetta johtava Karl Nehammer.
Vapauspuolueen johdossa on tunteita herättävä Herbert Kickl, joka joutui vuonna 2019 eroamaan sisäministerin paikalta aiempaan puoluejohtajaan kohdistuneen Venäjä-kohun seurauksena.
Vapauspuolue on ollut useamman kerran hallitusvastuussa, mutta Itävallan suurimmaksi se ei ole noussut kertaakaan. Hallituksen kokoamista puolueen johdolla pidetään käytännössä joko mahdottomana tai äärimmäisen vaikeana.
Itävallan perinteinen hallituskokoonpano eli kansanpuolueen ja sosiaalidemokraattien koalitio vaikuttaa myös hankalalta, sillä vaali-illan ennusteissa puolueiden yhteenlaskettu paikkamäärä ei välttämättä yllä ehdottoman enemmistön saavuttamiseen.
Kritiikkiä Venäjä-pakotteista
Politiikkalinjauksissaan vapauspuolue on tullut tunnetuksi erityisesti maahanmuuttovastaisuudestaan.
Puolueohjelmassaan se linjaa muun muassa, että rikoksista tuomitut ulkomaalaiset tulisi karkottaa kotimaahansa. Lisäksi puolueen vaaliohjelman mukaan oikeutta turvapaikkaan tulisi tarkastella uusiksi määräajoin.
Myös puolueen suhde Venäjään ja Ukrainan sotaan on herättänyt huomiota.
Vaaliohjelmassaan puolue katsoo, että puolueettomuuden vastainen asenne Ukrainan sodassa on vahingoittanut Itävaltaa enemmän kuin Venäjää. Kritiikin kohteena Ukraina-politiikassa on ennen kaikkea Euroopan unioni, johon puolue muutenkin suhtautuu kriittisesti.
Osa Itävallan ulkopuolella voi muistaa vapauspuolueen myös ajalta, jolloin 14 EU-maata jäädytti kahdenväliset suhteensa Itävaltaan sen takia. Boikotti jatkui seitsemän kuukauden ajan vuonna 2000, kun vapauspuolueen pitkäaikainen johtaja Jörg Haider oli saanut nostettua puolueensa pienpuolueesta mittavaksi poliittiseksi voimaksi ja osaksi hallitusta.
Lue myös: MTV Wienissä: Populistijohtaja Kickl haluaa rajat kiinni ja stopin Ukrainan tukemiselle – nyt hän on lähellä vaalivoittoa
Edeltäjä kaatui Venäjä-kohuun
Vuonna 2019 vapauspuolueen silloinen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache joutui eroamaan Venäjä-kohun seurauksena. Syynä oli Ibizalla salaa kuvattu video, jossa Strache näytti olevan valmis ottamaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta.
Myös Kickl joutui kohun takia pois sisäministerin paikalta. Silloinen liittokansleri Sebastian Kurz katsoi, että hän ei pystyisi valvomaan tutkimuksia oman puolueensa rikkomuksista.
Lopulta kaikki vapauspuolueen ministerit jättivät hallituksen. Kurz puolestaan sai epäluottamuksen äänestyksessä.
Verkkolehti Politicon mukaan Kicklin sisäministerikauden seurauksena tiedustelupalvelut keskeyttivät tietojen jakamisen Itävallalle. Ennen tätä poliisi oli takavarikoinut Itävallan tiedustelupalvelun BVT:n päämajasta tietopankin, joka sisälsi salaista tiedonvaihtoa läntisten tiedustelupalveluiden kanssa.
Kickl nousi vapauspuolueen johtoon vuonna 2021. Seuraavina vuosina puolue muun muassa kritisoi koronaviruspandemiasta seuranneita rajoituksia.
Juttu päivitetty kokonaisuudessaan kello 19.06.