Presidentti Emmanuel Macron vierailee Ranskaan kuuluvalla Korsikan saarella tiistaina. Nuoren presidentin dynaamisuus ja kuuntelutaito joutuvat koetukselle, sillä korsikalaiset ovat kyllästyneitä väliinputoajan osaansa osana Ranskaa.
Korsikalaiset nationalistit harjoittelivat Macronin vastaanottamista viime viikonloppuna järjestämällä suuren mielenosoituksen saaren pääkaupungissa Ajacciossa.
– Pariisi pitää hyväntahtoisuuttamme heikkoutenamme. Mutta me emme ole heikkoja, olemme vahvoja korsikalaisten tuella. Korsikalaiset haluavat, että heidät tunnustetaan kansakuntana, sanoi alueparlamentin puhemies Jean-Guy Talamoni vierailua ennen.
Nationalistit voittivat viime joulukuussa pidetyt vaalit.
Nationalistit johtavat Korsikaa
Korsikaa johtaa nyt liittouma Pè a Corsica (Korsikan puolesta). Siinä ovat mukana itsehallintoa ajava Femu a Corsica (Tehkäämme Korsika) ja itsenäisyysmielinen Corsica Libre (Vapaa Korsika).
Ranskassa viime kesän parlamenttivaaleissa paikkavyöryn saanut, Macronin valtaan nostanut Tasavalta liikkeellä (LREM), sai vain reilun 11 prosentin kannatuksen.
Viime aikoina kansallismieliset ovat kehottaneet saarelaisia liikkeelle muun sosiaalisessa mediassa, kuten viime viikonlopun mielenosoitukseen twitterissä aihetunnisteella Demucrazia (demokratia).
Le Monde -lehden mukaan liittouma haluaa muun muassa Korsikan erityisaseman tunnustamista perustuslaissa, korsikan kielen aseman virallistamista ranskan rinnalle, ja erityistä verokohtelua. Myös saaren liike-elämä toivoo keskushallitukselta apua taloutensa kehittämiseen.
Macron saattaa joustaa hieman
Macron on sanonut, että hän on valmis tulemaan vastaan joissakin vaatimuksissa, mutta esimerkiksi korsikan kielen asemaa hän ei halua nostaa ranskan rinnalle. Korsikan kieli corsu on lähellä italiaa ja sen Toscanan murretta.
Ranskassa puhutaan useita muita murteita tai kieliä kuten bretonia, oksitaania, katalaania, baskia ja elsassia. Myönnytys korsikan kielelle voisi Pariisin näkökulmasta avata vaatimusten padot muidenkin kielten puolesta.
Väestöltään Korsika on pieni, noin 325 000 asukasta, se on kooltaan 8680 neliökilometriä, ja saaren osuus tiukan keskusvaltaisesta Ranskan taloudesta on vähemmän kuin puoli prosenttia.
"Leikkiä tulella"
Korsikan alueneuvoston eli hallituksen "pääministeri" Gilles Simeoni on varoittanut Macronia leikkimästä tulella, kertoo uutistoimisto Reuters.
Maltillisena pidetty, väkivaltaa vastustava Simeoni kieltää haluavansa kiristää Ranskan hallitusta, mutta sanoo, että voi olla ihmisiä, joiden mielestä "pommit ovat tehokkaampia kuin äänet". Joulukuun vaaleissa enemmistö kansallismielisistä vaati lisää itsehallintoa, ei itsenäisyyttä.
Puhemies Talamoni sen sijaan haluaa Korsikan itsenäistyvän "jossain vaiheessa". Reutersin mukaan hänellä on tapana kutsua Ranskaa "naapurimaaksi".
Pommi-iskut tuttua saarella
Poliittinen väkivalta saarella ei ole tuntematonta. Neljä vuotta sitten väkivaltaiset natonalistijärjestöt ilmoittivat laskevan aseensa. Sitä ennen ne olivat tehneet vuosikymmenien aikana yli 10 000 terrori-iskua, joissa menehtyi ainakin 40 ihmistä.
Ranskan trikoloria näkee liehumassa virallisissa yhteyksissä, mutta saarella törmää usein Korsikan mustavalkoiseen lippuun ja vaakunaan, joissa on kuvattuna valkoista päänauhaa pitävä mauri, Testa mora.
Keskellä Välimerta sijaitsevalla Korsikalla on historiansa aikana ollut monta hallitsijaa ja omistajaa.
Saaren itsenäisyyttä ajoi 1700-luvulla kenraali Pasquale Paoli, joka kamppaili Ranskaa ja Genovaa vastaan. Paoli julisti saaren tasavallaksi 1755, ja valitsi saaren tunnukseksi maurin pään.
Vuonna 1768 Genova sopi Ranskan kanssa luovuttavansa saaren sille pysyvästi.
Korsikalaisista maailmanhistoriaan on jättänyt lähtemättömän jälkensä Napoléon Bonaparte (syntymänimeltään Napoleone di Buonaparte). Muita tunnettuja korsikalaisia ovat muiden muassa näyttelijä ja malli Laetitia Casta, jalkapalloilija Mathieu Flamini ja laulaja Tino Rossi.