Suurin osa jääkiekon päävammoista tulee avojäällä eli ilman laitakontaktia. Miesten peleissä yleisin vammaan johtanut tilanne on päähän kohdistunut taklaus. Tämä selviää liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta.
Hännisen väitöskirjassa analysoitiin aivotärähdysten osalta kaikki miesten, naisten ja junioreiden maailmanmestaruuskisat sekä talviolympialaiset yhdeksän vuoden ajalta.
Väitöskirjan mukaan miesten maaotteluissa, korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, sattui keskimäärin seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua ottelua kohti. Junioreilla vastaava luku oli viisi ja naisilla neljä.
Tutkimuksen liki itsestään selvä havainto oli, että tyypillisesti aivotärähdykseen liittyi kontakti vastustajaan. Yksittäiset kaatumistapaukset tai onnettomuudet olivat siis jääkiekon aivotärähdysten aiheuttajina minimissä.
Väitöskirjan mukaan joustokaukaloiden käyttö vähentää selkeästi nimenomaan laitakontakteihin liittyvien aivotärähdysten riskiä, mutta avojään "pommeista" koituvien ikävyyksien kitkemiseen niistä ei siis tietenkään ole apua.
Mittaustyökalu avainasemassa
Väitöskirjatyössä kehitettiin myös aivotärähdysten tunnistamista jääkiekossa. Miesten kotimaisille liigajoukkueille kehitettiin yhdenmukaiset ohjeistukset aivotärähdysten varalta. Liigapelaajille tehtiin ennen kausia 2013-2014 ja 2014-2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden osalta Sport Concussion Assessment Tool -menetelmällä.
– Tämän kansainvälisen työkalun avulla saimme liigan toimintatapoja yhtenäisemmiksi ja selkeämmiksi aivovammojen osalta, Hänninen kertoo.
– Liigassa vastaanotto oli positiivinen ja asian tärkeys ymmärrettiin. Nyt olisi tärkeää, että työkalun käyttäminen leviäisi muihin lajeihin ja jääkiekon alemmille sarjatasoille kuten Mestikseen, Hänninen jatkaa.
Väitöskirja kuuluu kokeellisen neurotraumatologian alaan. Väitöstilaisuus on perjantaina Tampereen yliopistossa.