Jaakko kiipeää työkseen puihin metrien korkeuksiin. Aluksi kantti kesti kuuteen metriin saakka.
Jaakko Mantereen ura on nousujohteessa päivittäin.
41-vuotias Mantere on arboristi, joka kiipeää työkseen esimerkiksi huonokuntoisiin puihin tutkimaan tai karsimaan niitä.
– Usein puussa käydään aika latvassa saakka, neljän-viiden metrin päässä korkeimmasta kohdasta, Puunhoidon Kumppanit Oy:n toimitusjohtaja Mantere kertoo.
Latvaan ei kuroteta pelkin lihasvoimin, vaan asianmukaisin varustein.
– Tärkeimpiä ovat kiipeilyvaljaat, noin 45–60 metriä pitkäkiipeilyköysi, sekä lyhyempi, 3–5-metrinen asemointiköysi, jolla tuetaan kiipeäjä hyvään asentoon työskenneltäessä. Turvalliseen kiipeämiseen kuuluvat aina myös kypärä ja suojalasit.
Runkoa kiivetään piikeillä, jotka kiinnitetään kenkien sisäsyrjään.
– Jos puusta poistetaan vain joitakin oksia, kiivetään sen sijaan köyttä pitkin ylös. Tätä helpottamaan on jalkoihin kiinnitettäviä köysitarraimia, joiden avulla köyttä pitkin voi kivuta melkein kuin tikapuita ylös.
Lue myös: Huikea optinen illuusio! Mies tasapainoilee korkealla kallioseinämällä, kunnes yllättäen "putoaa"
"Ei tarvita supervoimia, mutta toisaalta työ kehittää lihaksia"
Ylös saattaa toisinaan olla pitkä matka. Mantereen mukaan kiipeämisessä voimaa oleellisempaa on oikeanlainen tekniikka.
– Ei tarvita supervoimia, mutta toisaalta työ kehittää lihaksia ja kuntoa melko monipuolisesti, hän kuvaa.
– On ehdottomasti raskaampaa ja vaikeampaakin mennä ylöspäin. Köyttä pitkin alaspäin liikkuminen on kuin laskettelua, kevyttä ja mukavaa. Vastapainoksi keho tarvitsee huoltoa, lämmittelyä ja palautumista varsinkin näin kypsemmällä iällä jaksaakseen työn kuormitusta.
Puuhun kiivetään joko poistamaan oksia tai tarkastamaan puun kuntoa. Jos pökkelö on ahtaassa paikassa, latvaa täytyy tavoitella, jotta puu voidaan kaataa pienempinä osina.
– On aina tärkeää arvioida jo ennen puuhun kiipeämistä puun kuntoa turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi kiivetessä arboristi tarkkailee mahdollisia heikkouden merkkejä. Elävään ja hyväkuntoiseen puuhun voi kiivetä hyvin lähelle ylintä latvaa turvallisesti. Puut ovat rakenteeltaan kestäviä ihmisen painoon suhteutettuna, Mantere sanoo.
Lue myös: Heidi kohtasi aamulenkillä hiekkaan hautautuneen "hevosen" – tätä kuvaa pitää katsoa kahdesti
Aluksi kantti kesti kuuteen metriin saakka
Puut varmasti kestävät, mutta entä arboristin kantti?
Kiipeäminen voi tehdä tiukkaa. Aluksi Mantere kykeni kapuamaan vain noin kuuteen metriin.
– Siinä piti pysähtyä ja psyykata itseään, että kyllä tämä todellakin on ihan ok. Totuin ehkä parin kuukauden aikana, eikä korkeus itsessään tunnu enää mitenkään erikoiselta, lähinnä hauskalta.
Lipsahduksia sattuu harvoin. Kerran Mantere on varusteistaan huolimatta liukunut sateen liukastamaa runkoa metrejä alaspäin.
– Sitten oksan haara pysäytti liu'un. Kuulostelin hetken, sattuiko johonkin, mutta onnekseni tästä ei seurannut pienintäkään kolhua.
Alas ei ole tarkoitus tulla rytäkällä, vaan hallitusti.
– Puuhun kiinnitetään rungon ympäri kiristyvä ankkurointisysteemi, jonka kautta pitkä kiipeilyköysi kulkee. Köyttä myöten korkealtakin voi lasketella pienessä hetkessä hallitusti maahan asti, Mantere sanoo.
Kuvat keräävät kommentteja
Latvan tuntumassa liehuessaan Mantere yleensä ottaa kuvia, joita jakaa someen. Vastaanotto on yleensä kauhistunut.
– Laitan lähes joka viikonloppu jonkin viikon aikana otetun, mielestäni kiinnostavan tilannekuvan työstä puussa ja yritän keksiä sen yhteyteen tekstin, jossa olisi mukana myös huumoria. Palautekin on sävyltään positiivista. Varmaankin yleisin kommentti on "huimaa jo pelkkä kuvan katsominen!"
Lue myös:
Tamperelaisella Mirjamilla, 24, on ällistyttävä taito – kiinnostusta Uudessa-Seelannissa asti
Vuonna 2016 Mervi jätti ihan tavallisen työnsä – sorvaa nyt uurnia
Kun ihminen kuolee, Joelin puhelin soi – tällaista on vainajia kuljettavan työ
Katso myös: Mitä tekee kahvinmaistaja? Marja ei saa syödä sipulia työpäivänsä aikana
9:20Marja Touri on työskennellyt Pauligilla vuodesta 1985. Työ kahvinmaistajana vaatii myös kovaa itsekuria.