James Webb -teleskooppi suuntasi superkatseensa räjähtäneeseen tähteen: Huikea näky

James Webb -avaruusteleskoopin ottama kuva SN 1987A -supernovasta. Kuva: NASA, ESA, CSA, M. Matsuura (Cardiff University), R. Arendt (NASA’s Goddard Spaceflight Center & University of Maryland, Baltimore County), C. Fransson
Kuin hohtava helminauha avaruudessa. James Webb -avaruusteleskoopin ottama kuva SN 1987A -supernovasta. Kuva: NASA, ESA, CSA, M. Matsuura (Cardiff University), R. Arendt (NASA’s Goddard Spaceflight Center & University of Maryland, Baltimore County), C. Fransson NASA, ESA, CSA

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jari Heikkilä

    jari.heikkila(at)mtv.fi

    Nasan ennätystarkka James Webb -avaruusteleskooppi on alkanut tutkia SN 1987A -nimellä tunnettua supernovaa.

    Tähden räjähdys havaittiin vuonna 1987 Linnunradan seuralaisgalaksissa, Suuressa Magellanin pilvessä. SN 1987 sijaitsee 168 000 valovuoden etäisyydellä Maasta, eli itse räjähdys on tapahtunut todellisuudessa jo 168 000 vuotta sitten.

    James Webb havainnoi supernovaa NIRCam-kamerallaan (Near-Infrared Camera). Nasan mukaan tuoreet havainnot antavat merkittävää tietoa siitä, miten supernovaräjähdys kehittyy ajan kuluessa.

    Kuvassa keskellä näkyy räjähdyksen synnyttämää möykkyistä kaasua ja pölyä. Keskustaa ympäröi kirkas rengas, joka muodostaa helmimäisen kuvion. Kirkas rengas yhdistää kahta haaleasti erottuvaa räjähdyksen ulkokehää.

    Nasan mukaan kirkas kehä syntyi kymmeniä tuhansia vuosia ennen varsinaista supernovaräjähdystä, kun kuolemaisillaan olleesta tähdestä irtosi materiaa. Kehän kirkkaat helminauhamaiset pisteet muodostuivat, kun varsinainen räjähdysaalto iski kehään.

    Lue lisää aiheesta:
    Avaruus NASA Tutkimustulokset Tiede Uutisohjelmien aiheet Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •