Näyttelijä, kirjailija Jani Toivola on käsitellyt ulkopuolisuuden tunnetta lapsesta asti: ihonväri ja tapa olla poika erosivat totutusta.
Kaksi kautta kansanedustajana riitti Jani Toivolalle. Hän kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa keskittyvänsä nyt taiteen tekemiseen. Uusin aluevaltaus on lastenkirjallisuus: Poika ja hame julkaistiin tässä kuussa.
– Olin politiikassa kahdeksan vuotta ja annoin osani. Olen siirtynyt seuraavaan elämänvaiheeseen. Tärkeitä asioita tällä hetkellä ovat kirjoittaminen, näytteleminen eli taiteen tekeminen. Keväällä tulee kolmas kirja aikuisille. 7-vuotias tyttäreni on aloittanut koulun syksyllä, ja se on myös ihanan hallitseva osa arkeamme, Toivola kertoo kuulumisiaan.
Uudessa kirjassaan Toivola käsittelee rohkeutta olla oma itsensä. Kirjan päähenkilö Roni haluaa pitää hametta, mutta ympäristön paineet ja normit aiheuttavat ongelmia.
Lue myös: Jani Toivola kiittää tyttärensä äitiä siitä, että luottaa itsensä näköiseen äitiyteen: "Hän on ihmeellinen ja rohkea"
Ulkopuolisuuden tunteesta toipuminen voi viedä vuosia
Toivola sanoo kokeneensa erilaisuuden tunnetta lapsuudesta asti.
– Itselle se oli juttu, minkä kanssa piti kamppailla paljon lapsena: oman ihonvärin kautta ja lisäksi olin poika, joka ei istunut pojan muottiin. Ne tuntuivat valtavilta kynnyksiltä ja muureilta. Tunne, ettei saa olla oma itsensä voi olla asia, josta voi joutua toipumaan vuosia.
Kirjan hän sanoo olevan sekoitus muun muassa omaa ja tyttärensä lapsuutta.
– Olen huomannut, miten helposti 7-vuotiaskaan ei enää välttämättä uskalla luottaa siihen, mikä itsestä tuntuu oikealta, vaan miettii, mitä muut ajattelevat ja hyväksyvätkö he. Haluaisin vahvistaa luottamusta siihen, että se mitä itse on, on aina kaunista ja arvokasta.
1:27
Jani Toivola nauttii hameen pitämisestä: "Rohkeuden kasvattaminen on lihasduunia"
Jani Toivola uskoo monen voivan samaistua Ronin tarinaan.
– Jos on kokenut ulkopuolisuutta tai kiusaamista, voi varmastikin samaistua. Ne jättävät jollakin tavalla elinikäisen jäljen. Pitää olla varuillaan, ettei liikaa väärällä tavalla ajattele, että minun elämäni valta on muiden käsissä.
Kirjallisuus on noussut merkittävään rooliin erityisesti korona-aikana. Muun muassa äänikirjojen kuuntelu on kasvanut.
– Tarinat ovat aina olleet peilejä ihmisyyteen – asioihin, mitä käymme läpi. Nyt on valitettavasti tilanne, ettemme voi mennä teatteriin. Toivottavasti kirjallisuus voi palvella jotain siitä osasta.