Nasan lentävä observatorio havaitsi Kuussa vettä – Saharan autiomaakin on vesimäärältään keidas Maan kiertolaiseen verrattuna

Havainto on tehty 11 km korkeudessa lentävällä, lentokoneen kyytiin asennetulla, SOFIA-observatoriolla Stratospheric Observatory for Infrared Astronomy).

Observatorio on rakennettu Nasan käyttöön muokatun jumbo-jettinä tunnetun Boeing 747-koneen kyytiin.

SOFIA havaitsi vesimolekyylejä Kuun Clavius-kraaterissa, joka on yksi suurimmista Maapallolta käsin nähtävissä olevista Kuun kraatereista.

Kyseinen kraateri sijaitsee Kuun eteläisellä puoliskolla.

Tuore löydös tarkoittaa Nasan mukaan sitä, että Kuussa voi olla vettä laajemminkin kuin pelkästään kylmimmillä alueilla ja auringonvalolta varjoon jäävissä paikoissa.

Vesi on avaruudessa arvokas luonnonvara

Nasan astrofysiikan osaston johtaja Paul Hertzin mukaan havainto vahvisti jo aiemmin tutkijoiden olettaman asian todeksi.

– Meillä oli viitteitä, että vettä saattaisi löytyä Kuussa auringon valaisemilta alueilta, mutta nyt tiedämme, että tämä on varmaa. Löytö haastaa käsityksemme Kuun pinnasta ja herättää jännittäviä kysymyksiä sellaisia resursseja koskien, joita avaruustutkimuksessa tarvitaan.

MTV Uutiset Liven Nasan studiossa lähetystä seurannut tietokirjailija Markus Hotakainen kertoi, että merkittäviä vesivaroja voitaisiin hyödyntää tulevilla avaruuslennoilla tai jopa tulevaisuudessa Kuuhun suunnitellun tukikohdan rakentamisessa.

– Vesi voidaan hajottaa vedyksi, joka on rakettien polttoainetta ja hapeksi, jota astronautit hengittävät. Vesi olisi merkittävä etu.

Toistaiseksi havaitut vesimäärät ovat kuitenkin vaatimattomia. Nasan mukaan esimerkiksi jopa Saharan autiomaassa on 100 kertaa enemmän vettä kuin SOFIA-observatorion havainnot antavat ymmärtää.

Nasan mukaan pienikin märää herättää silti kysymyksiä siitä, mistä vesi on peräisin ja miten sitä voi esiintyä kuun karussa ilmattomassa ympäristössä.

Jo aiemmin Nasa on havainnut jäätä Kuun napa-alueiden lähellä olevista kraatereista, joissa jää on pysyvästi varjossa.

Nasan Artemis-ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on lähettää astronautteja Kuun pinnalle jo vuonna 2024. Lisäksi Nasan tavoitteena on pysyvä ihmisten oleskelu Kuussa vuosikymmenen loppupuolella.

Tietokirjailija Markus Hotakainen ei pidä Nasan aikataulua realistisena.

– Artemiksen lähivuosille suunnitellut lennot todennäköisesti pitävät suunnilleen kutinsa, mutta en usko, että tällä vuosikymmenellä on vielä pysyvää tukikohtaa Kuun pinnalla. Tätä on vaikea uskoa.

Jutun alkua korjattu. Jutussa kerrottiin alkuun virheellisesti Kuun auringonvastaisesta puoliskosta. Tosiasiassa Aurinko valaisee Kuun Maahan näkymätöntä puolta ("Kuun pimeää puolta") samalla tavoin kuin näkyvääkin puolta.