Hiihtäjän tärkeimmät välineet ovat sukset. Huoltotiimit tekevät rajusti töitä hiihdon MM-kisojen aikana Seefeldissä, jotta hiihtäjien välineet olisivat huippukunnossa. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä kertoo huoltotiimin haastavasta työtaakasta sekä siitä, mikä kaikki voi mennä kisojen aikana pieleen.
Kaikkien hiihtäjien päätähtäin on aina arvokisoissa. Jokainen haluaa olla MM-laduilla parhaimmassa mahdollisessa kunnossa, jotta mitali olisi mahdollinen. Kaikki ei kuitenkaan ole vain kiinni itse hiihtäjästä, vaan suurta roolia menestyksen tai pettymyksen taustalla näyttelee huoltotiimi, joka vastaa hiihtäjien suksista ja muista välineistä.
MM-kisoissa huoltotiimi nousee entistä tärkeämpään rooliin. Eri maiden huoltotiimit pyrkivät etsimään jotain aivan uudenlaista keinoa erottua muista maista, ja saada täten edun omille hiihtäjilleen.
– Väittäisin, että kaikki saa voitelun kohdalleen, varsinkin luistovoitelun kohdalla. Mutta pohjan kuvioinnin oikeaksi saaminen on se juttu. Ja tässä tullaan siihen, että voit onnistua tässä itse hyvin, mutta joku toinen joukkue onkin keksinyt jotain aivan uutta! Sillä se ero tehdään, Isometsä kuvailee MTV Urheilulle.
Uudenlainen viritelmä voi onnistua täydellisesti tai karahtaa karusti kiville. Se riski menestyksen eteen on kuitenkin otettava, sillä nappionnistumisella voi kuroa vastustajiinsa erittäin näkyviäkin eroja.
– Pitovoitelussa voi tietenkin tulla eroa, sillä osa ladusta on varjossa ja osa auringonpaisteessa. Se, mikä toimii varjon puolella, ei välttämättä toimi aurinkoisissa paikoissa ja toisinpäin. Sekin on sama kaikille, mutta jos joku keksii jonkun jutun, niin siitä saa etua. Tätä huoltotiimit siellä tällä hetkellä kokeilevat.
– Esimerkiksi kuvioinnin puolella tehdään jopa epätodennäköisiä kokeiluja siinä toivossa, että tulee heureka-ilmiö: ”ei jumalauta, ei tämän pitänyt toimia täällä, mutta nyt toimii”. Jos sitä ei muut keksi koko kisojen aikana, siitä tulee etu. Tai sitten käy niin tylsästi, ettei mitään erikoista löydy.
Kaikki ei ole niin yksinkertaista
Tietystikään kyse ei ole vain pito- tai luistovoiteista, eikä pohjan kuvioinnista. Jokaisella hiihtäjällä on omat henkilökohtaiset mieltymyksensä ja toiveensa, jotka voivat myös osaltaan osua hiihtäjää itseään nilkkaan.
– Millä hän on tykännyt hiihtää? Löytyykö kalustosta sopivaa suksea? Löytyykö niitä yksi pari vai useampia pareja? Mitkä sukset urheilija valitsee? Satsaako hän pitoon vai luistoon? Urheilijalla on vastuuta tässä, kuten on harjoittelussakin. Monesti saatetaan sanoa, että nyt voitelijaryhmä mokasi, mutta voi olla, että mokaaja onkin hiihtäjä, joka on toivonut lisää pitoa tai luistoa, Isometsä avaa.
LUE MYÖS: Suomen hiihtotähden sisällä roihuaa valtava liekki – ”Urani paras mahdollisuus mitaleille”
Usein katsojat sysäävät huonon suksivalinnan syyt huoltotiimin niskaan, mutta valinnan taustalla voi olla niin monta pientä yksityiskohtaa, jotka ovat lopulta maksaneet mahdollisesti jopa mitalin.
Isometsä vakuuttaa, että kaikki ei suinkaan ole niin mustavalkoista, miltä se saattaa ulospäin saattaa usein vaikuttaa. Huoltotiimin työ on erittäin tarkkaa ja herkkää, sillä pienetkin virheet näkyvät välittömästi ladulla, vaikka hiihtäjä olisikin itse huippukunnossa. Marginaalit huipulla ovat hyvin pienet.
–Tässä on niin valtavasti, kymmeniä, liikkuvia osia. Jos näistä joku pettää, niin se näkyy niin sanotusti huonona suksena. Syy voi olla urheilijan kalustossa, urheilijan valinnassa, voitelussa, kuvioinnissa. Isolle yleisölle se on yleensä niin, että syy on voitelussa.
– Kahdestakymmenestä jutusta kaksi on voinut mennä huonosti, ja sitten sinulla on 15 sekuntia huonompi suksi kuin vastustajalla. Se ei kuntohiihtäjätasolla 10 kilometrillä merkkaa mitään, mutta huipputasolla se saattaa olla hopeamitalin ja kuudennen sijan ero. Tämä on vähän kuin formuloissa. Eihän me tajuta, miten auto kulkee kilometrin tunnissa kovempaa, kun jotain ilmanottoaukkoa suurennetaan hieman. Laji-ihmisille se on ilmiselvä asia.
Norja varoittava esimerkki
Yhdeksi esimerkiksi Isometsä nostaa vuoden 2014 Sotshin talviolympialaiset, jolloin Norja epäonnistui totaalisesti voitelussaan. Oikea yhdistelmä löytyi vasta kisojen viimeisillä matkoilla.
– Viestipäivinä oli poikkeuksellisen lämmin keli, samoin kuin miesten 15 kilometrillä ja naisten 10 kilometrillä. Heti kun tuli pari astetta kylmempää, he ottivat kolmoisvoiton (naisten 30 kilometriä). Varsinkin naisten viestin Norja hävisi täysin suksella: ei pitänyt eikä luistanut.
MM-kisat starttaavat maastohiihdon sprinttikisoilla torstaina.