Järjestöt vaativat hoitajille muita parempia palkankorotuksia – Tehy vertaa vaadetta 5 kuukautta kestäneeseen lääkärilakkoon

Nyt viikon lakossa olleet hoitajat ansaitsisivat järjestöjen mukaan muita kunta-aloja paremman palkankorotuksen. Tätä ne perustelevat huutavalla hoitajapulalalla, jota ei ole ratkaistu.

Tehyn mukaan erilaisia palkkaratkaisuja on tehty ennenkin.

– Esimerkiksi vuonna 2001 lääkärilakon jälkeen lääkärit saivat selkeästi korkeamman palkankorotuksen kuin muu kunta-ala, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi MTV:n Uutisaamussa.

Vuonna 2001 lääkärilakko kesti peräti viisi kuukautta. Lääkärilehden mukaan lakon seurauksena lääkärien palkat nousivat 16 prosenttia 2000-luvun alkuvuosina. 

Kunta-alan työehtosopimuksessa palkkojen yleispalkankorotukset olivat vuonna 2001 vähintään 2,2 prosenttia ja 2002 vähintään 1,9 prosenttia. 

Nyt käynnissä olevaa kunta-alan työriitaa soviteltiin eilen ensimmäistä kertaa sitten lakon alkamisen. Myös opettajat ovat vaatineet selviä palkankorotuksia.

Työnantajapuoli on tyrmännyt palkkavaateet.

– Ylimääräiset palkankorotustoiveet, jotka tulevat ylimääräisen palkkalinjan päälle ovat todella suuria. Puhutaan miljardeista. Johtavat vääjäämättä veronkorotuksiin ja velkaantumiseen, Kunta ja hyvinvointialuetyöntekijät KT:n Markku Jalonen kertoi MTV Uutisille toissa päivänä.

Myös opettajat aloittivat lakot muutamalla paikkakunnalla keskiviikkona. 

Lue lisää: Ministeri Aki Lindén potilasturvallisuuslaista: "Tilanne ei ole vielä hyvä"

Opettajien lakkoilu alkoi tänään, koulut ja päiväkodit kiinni neljässä kaupungissa 

"Kentällä ollaan täysin raivoissaan"

Julkisuudessa on ensimmäisen lakkoviikon aikana liikkunut hyvin erilaista tietoa potilasturvallisuudesta. Työnantajan puolelta on sanottu, että potilasturvallisuus on vaarantunut.

Huolensa esitti myös Iltalehdelle eilen Valviran ylijohtaja Markus Henriksson, jonka mukaan jo nyt olisi edellytykset potilasturvallisuuslain säätämiselle.

Lailla voitaisiin velvoittaa lakon piirissä olevia hoitajia välttämättömään suojelutyöhön. Hallitus aikoo seurata tilannetta ja sosiaali- ja terveysministeri Aki Lindén (sd.) on valmis viemään lain eduskuntaan, jos sille on tarvetta. Hallituksen sisältäkin on tosin kuultu soraääniä lain viemisestä eteenpäin.

Hoitajajärjestöt ovat tyrmistyneitä potilasturvallisuuden vaarantumisväitteistä ja myös potilasturvallisuuslaista.

– Kentällä ollaan täysin raivoissaan. On häpeällistä, mitä Suomen valtio on hoitajille tekemässä. Tämä on täysin laillinen lakkotoimi ja nyt työnantajien virheellisten tietojen perusteella ollaan valmistelemassa pakkotyölakia, Rytkönen sanoi.

– Kun sanotaan, että ei tehdä mukamas syöpäleikkauksia ja -hoitoja, jotka ovat ehdottomasti kaikkein tärkeimpiä ja ovat tunteisiin käyviä, ja ajatellaan ettei niitä tehtäisi. Faktaa on kuitenkin se, että tietyissä sairaaloissa tehdään jonojen purkamista, SuPerin Silja Paavola kertoi.

Tehyn Rytkösen mukaan järjestö on ollut yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, josta kerrottiin, ettei yhtäkään valitusta HUSista ole tullut potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

– Tämä on muodostunut mediapeliksi. Toivon, että väitteet perataan aukottomasti lakon jälkeen. Tämä on häpeällistä, että hoitajia syytetään potilasturvallisuuden vaarantumisesta, kun työnantaja on vaarantanut sitä vuosikaudet hoitajapulan vuoksi, Rytkönen lataa.

Lue myös: Sosiaali- ja terveysministeri Sarkkinen: Vasemmistoliitto ei ole valmis viemään potilasturvallisuuslakia eteenpäin

Hoitajat ja muu kunta-ala odottavat yhä valtiolta rahaa – hallitukselle syytös vastuunpakoilusta: "Tätä pingisottelua katsoo koko Suomi"