Hoitajien lakko alkamassa – tällaisia palkankorotuksia ala vaatii: "Mennään ihan päätyyn asti ja vaikka päädystä läpi"

Tehy ja SuPer ovat jättänet kaksi erillistä lakkovaroitusta, joista ensimmäinen olisi alkamassa 1. huhtikuuta, ellei työehdoista saada sovittua ennen sitä. Ensimmäinen lakko koskee kuutta sairaanhoitopiiriä ja kahden viikon päästä lakko laajenisi 13 sairaanhoitopiiriin, mikäli sopuun ei päästä.

Nämä sote-alan ammattiliitot vaativat etenkin tuntuvia palkankorotuksia nykyiseen, jotta alaa kurittavaa hoitajapulaa saataisiin ratkottua. Tällä hetkellä työehtosopimuksista neuvotellaan valtakunnansovittelijan johdolla.

MTV kysyi kahden sairaanhoitopiirin tunnelmia lakosta ja liiton laskelmia tuntuvien palkankorotusten vaikutuksista.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lakko alkaa pian

Pääluottamushenkilö Atte Tahvola kertoo MTV:lle, että Pirkanmaalla tunnelma on lakon suhteen odottava.

– Ehkä malttamatonkin. Palkkakuopassa on oltu pitkään, hoitopula näkyy eikä yhteiskunta ole tehnyt mitään. Nyt on aika saada hoitajapula ratkaistua.

Tahvolan mukaan Pirkanmaalla lakossa on oltu viimeksi 90-luvulla, joten tilanne on poikkeuksellinen.

Hän kertoo suojelutyöneuvotteluiden olevan vielä kesken, joten vielä julkisuuteen ei ole kerrottu, mikä kaikki työ keskeytyy lakon alkaessa. Yleisesti on kuitenkin tiedotettu, että lakon aikana tehdään suojelutyötä, jolla turvataan potilaiden henkeä ja estetään potilaiden vakava vammautuminen.

Lue myös: Hoitajien lakko voisi toteutuessaan keskeyttää sairaaloissa kiireettömän hoidon kokonaan

Tahvolan mukaan hoitajapula näkyy Pirkanmaalla esimerkiksi siten, että työntekijät joutuvat venymään ja joustamaan jatkuvasti työvuoroistaan. Sairauslomia ei aina saada paikattua.

– Iso osa toiminnasta pyörii työntekijöiden venymisellä ja pitkällä tähtäimellä se on rasittavaa.

Hän sanoo, että hoitajapula on aiheuttanut sen, että erikoissairaanhoidosta ei voida lähettää potilaita jatkohoitoon normaalissa tahdissa. Se puolestaan johtaa erikoissairaanhoidon kuormittumiseen entisestään.

– Kierre on pakko katkaista.

Huhtikuun 1. päivänä alkava lakko koskee noin 25 000 Tehyn ja SuPerin jäsentä.

Siunsotessa ollaan "valmiita menemään päätyyn asti ja päädystä läpi"

Jos neuvotteluissa ei synny sopua, kahden viikon päästä lakko voisi laajentua 13 sairaanhoitopiiriin, mukaan lukien Siunsoteen.

Siun soten ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamushenkilö Vilja Laurila-Rontti sanoo, että heidän jäsenillään on kova tahtotila palkankorotukseen. 

– Mennään ihan päätyyn asti ja vaikka päädystä läpi. Tämä on taistelu omien oikeuksien puolesta ja tämä on iso asia. Tämä hoitajapula pitää ratkaista. Hoitajilla on oikeus vaatia parempaa palkkaa ja työoloja.

Laurila-Rontti sanoo, että hoitajat ovat kyllästyneitä kuulemaan kerta toisensa jälkeen, ettei aika ole oikea palkankorotuksille.

– Jos koskaan, niin nyt on oikea aika. Tällä hetkellä se ei näy palkassa, kuinka vaativaa työtä me teemme. Olemme nähneet hoitajapulan seuraukset ja nyt tähän pitää saada ratkaisu.

Laurila-Rontti muistuttaa, että hoitajapula kurjistaa nykyisellään töissä olevien työoloja. Vuoronvaihtojen ja venymisten lisäksi tilannetta paikataan vaihtuvilla keikkalaisilla, joiden perehdyttäminen kuormittaa lisää vakihenkilöstöä.

 Lue myös: HUSin Järvinen huolissaan hoitoalan suurlakoista: "Aiheuttaisivat terveydenhuollossa merkittäviä ongelmia"

Tällaiset kustannukset

Tehyssä uskotaan vahvasti, että hoitajien palkkojen tuntuvilla korotuksilla saataisiin ratkottua hoitajapulaa. Se vähentäisi alanvaihtoa ja voisi houkutella alalta poistuneita palaamaan takaisin. Palkkojen nosto vaikuttaisi myös siihen, kuinka mielellään alalle lähdetään opiskelemaan.

Tehy ja SuPer vaativat palkkoihin reiluja korotuksia. Heidän kaavailemassaan ohjelmassa palkkaa nostettaisiin viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuosittain peruskorotusten lisäksi. Näin ollen esimerkiksi sairaanhoitajan palkka kasvaisi viidessä vuodessa nykyisestä noin 2 546 eurosta 3 346 euroon.

Tehyn ekonomisti Ralf Sund sanoo, että vaadittuun palkkatasoon lähdettiin hakemaan mallia vertailemalla saman koulutustason miesvaltaisten ammattinimikkeiden kunta-alan palkkoja. Hän luonnehtii palkankorotusta myös tasa-arvoasiaksi.

Hänen mukaansa palkankorotuksista koituisi kunnille yhteensä noin 307 miljoonan euron lisäkustannukset ensimmäisenä vuonna, mukaan lukien kaikki työnantajalle koituvat kustannukset, kuten työeläkemaksut. Seuraavana vuonna kustannus olisi 312 miljoonaa lisää ja viidentenä vuonna se olisi jo 350 miljoonaa lisää.

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat on puolestaan luonnehtinut eri palkansaajajärjestöjen palkkaratkaisuja kestämättömiksi.

 – Vaaditut palkankorotukset ovat niin suuria, ettei Suomella ja suomalaisilla veronmaksajilla ole niihin varaa ilman, että hyvinvointiyhteiskunta vaarantuu, toimitusjohtaja Markku Jalonen luonnehti taannoisessa tiedotteessa.

Iltalehti luonnehti valtiovarainministeriön laskeneen, että koko kuntasektorille laajennettuna palkkaratkaisusta tulisi viidentenä vuonna 3,7 miljardin euron lisäkustannukset.

Sundin mukaan ministeriön kustannukset vaikuttavat realistisilta, mutta hän muistuttaa, että vastaavasti kuntien verotulojen odotetaan kasvavan lähivuosina.

– Pelkästään viime vuonna kuntien verokertymä kasvoi 1,2 miljardia. Emme me väitä, että jokaisessa kunnassa olisi rahat tähän palkkaohjelmaan, mutta on päivänselvää, että lopullinen kustannuspaine on kaukana miljardeista.

Lisäksi Sund painottaa, että hoitajapulan ratkaisemisella olisi lopulta paljon positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Hoitojonojen piteneminen johtaa esimerkiksi pidempiin sairauslomiin ja lisää työkyvyttömyyden riskiä.

– Olen vähän populistisesti kärjistänyt, että 300 miljoonan lisäkustannus on todellisuudessa julkiselle sektorille säästö. Aivan näin yksinkertaista se ei todellisuudessa ole, mutta uskallan sanoa näin, että tämä on mahdollista.

Video: Hoitoalan työntekijät jakoivat palkoistaan kuvia sosiaalisessa mediassa.