Syyrian kapinallisilla on käsissään tilaisuus, joka tulee "kerran elämässä".
Kesäkuussa 2018 Puolustusvoimien silloisella komentajalla, nykyisellä kansanedustajalla Jarmo Lindbergillä (kok.), oli tapaaminen Venäjän armeijan komentajan Valeri Gerasimovin kanssa.
Tapaamispaikkana oli Helsinki, ja syynä oli Venäjän ja Yhdysvaltojen ylimmän sodanjohdon välinen kokous.
Venäjä oli tuolloin jo hyvän tovin tukenut presidentti Bashar al-Assadia Syyrian sisällissodassa, joka alkoi vuonna 2011 arabikevään mielenosoitusten yhteydessä.
Lindberg kertoo kysyneensä Gerasimovilta, miten sota Syyriassa etenee.
Gerasimov totesi tuolloin sodan sujuvan "oikein hyvin", Lindberg muistelee Huomenta Suomessa.
Tämä arvio lienee ollut tuolloin totuudenmukainen Venäjän näkökulmasta, sillä Kremlin joukkojen voimakkaalla tuella al-Assadin sotilaat olivat ajaneet kapinalliset ahtaalle.
Venäjä kävi Syyriassa sotaa "laboratoriomaisissa olosuhteissa", Lindberg sanoo.
– Ilmaiskuja, tykistön käyttöä ja erikoisjoukkojen operaatioita, hän kuvailee.
Vaikka Syyrian kapinallisilla ei ollut juuri keinoja torjua esimerkiksi Kremlin hävittäjien hyökkäyksiä, soti Venäjä Lindbergin mukaan samalla tavalla kuin Ukrainassa: "raakalaismaisesti". Esimerkiksi Aleppossa Venäjä pommitti siviilikohteita, kuten sairaaloita.
10:12
Katso Jarmo Lindbergin (kok.) haastattelu kokonaisuudessaan.
Arvio romuttui päivissä
Gerasimovin arvio sodan sujumisesta Venäjän kannalta "oikein hyvin" romuttui viime viikolla.
Jihadistien johtamien kapinallisten yllätyshyökkäys on edennyt erittäin nopeasti, ja he ovat vallanneet muun muassa Aleppon suurkaupungin lähes taisteluitta.
Neljä vuotta lähes muuttumattomina pysyneet rintamalinjat siirtyivät historiaan vain muutamassa päivässä.
Kapinallisia johtaa Hayat Tahrir al-Sham (HTS) -järjestö, joka perustettiin Syyrian sisällissodan aikana. HTS on aiemmin sekä liittynyt että eronnut Al-Qaidasta, mutta sillä arvioidaan yhä olevan vähintään joitakin yhteyksiä järjestöön.
Sekä Yhdysvallat että Turkki ovat luokitelleet HTS:n terroristijärjestöksi.
Ennen viime viikon tapahtumia Syyria oli Venäjälle "menestystarina", arvioi ajatushautomo Center for Strategic and International Studiesin (CSIS) asiantuntija Hanna Notte viestipalvelu X:ssä.
Venäjä on kuitenkin vähentänyt läsnäoloaan Syyriassa huomattavasti sen jälkeen, kun helmikuun 2022 suurhyökkäys Ukrainaan muuttui kulutussodaksi.
Sotilaallisen tuen sijaan Venäjä on yrittänyt parantaa presidentti al-Assadin asemaa Persianlahden maiden silmissä, mutta tämä on sujunut heikosti. Rikkaat öljyvaltiot eivät ole juuri tukeneet sisällissodan runtelemaa Syyriaa.
Nyt Venäjän ja Syyrian ilmavoimien tiedetään aloittaneen ilmaiskut Aleppoon ja muihin kapinallisten hallitsemiin kohteisiin. Venäjä on myös lähettänyt Syyriassa aiemmin maan joukkoja komentaneen Aleksandr Chaikon alueelle.
Venäjän ja Syyrian ilmavoimat ovat tehneet ilmaiskuja muun muassa kuvassa näkyvään Idlibin kaupunkiin.
Hyökkäys jatkuu
Kapinallisjoukkojen kerrotaan parhaillaan hyökkäävän kohti uusia kaupunkeja.
Reitti on kapinallisten kannalta haasteellinen, sillä M5-valtatien valtaaminen vaarantaisi al-Assadin pääliittolaisten asekuljetusreitin, mikä voi lisätä niiden halukkuutta puuttua tilanteeseen.
Venäjän tärkeät tukikohdat Tartousissa ja Latakiassa ovat nekin vain 100 kilometrin päässä kapinallisten nykyisistä asemista. Nämä tukikohdat ovat Venäjälle kriittisiä, sillä ne mahdollistavat maan sotavoimien läsnäolon Välimerellä.
Venäjä on vakuuttanut tukevansa al-Assadia, mutta ei ole luvannut lähettää alueelle uusia joukkoja.
Kapinallistaistelija 2. joulukuuta Tal Rifaatin liepeillä.
Kapinallisten toimia ei edistä se, että kansainväliset toimijat ovat pitkään arvioineet al-Assadin pysymisen vallassa olevan parempi skenaario kuin "epävarmat vaihtoehdot".
Toistaiseksi länsimaat ovat lähinnä vedonneet osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi, mutta näillä lausunnoilla ei ole ollut vaikutusta.
Yhdysvalloilla on Syyriassa tällä hetkellä vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, arvioi yhdysvaltalaisen Washington Institute for Near East Policyn Andrew Tabler yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille (WSJ).
– (Paitsi antaa osapuolien) taistella terroristien Super Bowlissa, Tabler jatkoi.
Tilanne voi herkästi muuttua, sillä Yhdysvalloilla on Itä-Syyriassa noin 900 sotilasta ja se tukee Syyrian demokraattiset voimat -liikettä.
Pohjois-Syyrian Arihan kylän alueella käytiin taisteluita marraskuun lopulla.
"Kerran elämässä" tuleva tilaisuus
Kapinallisten hyökkäys on vakavin haaste al-Assadin hallinnolle yli vuosikymmeneen, kirjoittavat Washington Post ja WSJ.
Ajatushautomo CSIS kuvailee yllätyshyökkäystä "monumentaaliseksi muutokseksi" ja todisteeksi Syyrian hallinnon syvästä heikkoudesta.
Tällaisia tilaisuuksia ei tule kapinallisille kuin "kerran elämässä", arvioi Crisis Groupin analyytikko Dareen Khalifa brittilehti Financial Timesille.
Syynä on se, että kaikki al-Assadin keskeiset tukijat ovat joko keskittäneet voimansa muualle tai ne ovat muuten hankalassa tilanteessa.
Venäjä ehdoton ykköskohde on tällä hetkellä Ukraina, Iran vääntää kättä Israelin kanssa ja sen tukema Hizbollah on kärsinyt valtavia tappioita Israelin hyökättyä syksyllä Libanoniin.
– Eri valtiot puuttuivat Syyrian tilanteeseen yli vuosikymmen sitten, ja nyt Ukrainan, Gazan ja Libanonin konfliktit kohtaavat ja limittyvät Aleppossa, arvioi Tabler WSJ:lle.
Kapinallisten äkillinen menestys on myös "isku Venäjän maineelle". Kremlille Syyria on tähän saakka ollut menestystarina.
– Taistelijat ovat olleet valmiina jo pitkään. Todennäköisesti Turkki pidätteli heitä, kunnes tilanne Libanonissa rauhoittui, arvioi WSJ:n mukaan Middle East Instituten tutkija ja entinen Yhdysvaltain Syyrian-suurlähettiläs Robert Ford.
Epävarmaa on se, kuinka voimakkaaseen vastarintaan Syyrian hallituksen armeija pystyy ja mikä on kapinallisjoukkojen todellinen taistelukyky, jos he kohtaavat pitkäkestoista ja sinnikästä vastarintaa.