Kremlillä ei ole suunnitelmaa Syyrian al-Assadin pelastamiseksi. Eikä välttämättä haluakaan.
Venäjän presidenttiä "inhottaa" katsoa, miten Syyrian hallituksen joukot pakenevat asemistaan kapinallisjoukkojen hyökätessä, kertoo Kremliä lähellä oleva lähde uutistoimisto Bloombergille.
Jihadistien johtama yllätyshyökkäys on edennyt valtaisaa vauhtia ja vallannut alle kahdessa viikossa esimerkiksi Aleppon ja Haman suurkaupungit.
Syyrian presidentin Bashar al-Assadin perheen kerrotaan jo paenneen Venäjälle. Presidentin itsensä sanotaan yhä olevan Syyriassa.
Syyrian hallinto taistelee nyt olemassaolostaan, yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) arvioi.
Kremlillä ei ole suunnitelmaa al-Assadin pelastamiseksi, eikä se myöskään aio kehittää sellaista niin pitkään kuin Syyrian presidentille uskolliset joukot vetäytyvät asemistaan taisteluitta, lähde sanoo Bloombergille.
Sen sijaan Iran aikoo toimittaa ohjuksia ja droneja al-Assadin avuksi. Sekä Iran että Libanonista käsin toimiva Hizbollah aikovat lähettää sotilasneuvonantajia.
ISW ei pidä todennäköisenä, että sotilasneuvonantajat pystyisivät kääntämään "koko maan kattavan" Syyrian armeijan romahtamisen. Dronet ja ohjukset taas eivät itsessään valtaa neliökilometriäkään maata takaisin, vaan siihen vaaditaan maajoukkoja.
Kapinallisia johtavan Hayat Tahrir al-Shamia -ryhmän komentaja Abu Mohammed al-Jawlani sanoi yhdysvaltalaismedia CNN:lle, että hyökkäyksen tavoite on kaataa al-Assadin hallinto.
– Iranilaiset yrittivät herättää hallinnon henkiin ja venäläiset yrittivät vahvistaa sitä. Mutta totuus pysyy: Tämä hallinto on kuollut, Abu Mohammed al-Jawlani lausui.
Kapinallisjoukkoja Haman kaupungissa 6. joulukuuta.
Edessä ratkaiseva taistelu?
Venäjä on pitkään tukenut al-Assadin hallintoa ja oli keskeisessä roolissa, kun al-Assadin joukot ottivat uudelleen hallintaansa noin 70 prosenttia Syyriasta vuoden 2011 arabikevään tapahtumien jälkeen.
Nyt Venäjän Syyrian suurlähetystö suositteli kaikkia kansalaisiaan poistumaan maasta "vaikean sotilaallisen ja poliittisen tilanteen" vuoksi. Myös Iranin kerrotaan evakuoivan henkilöstöään Syyriasta.
Al-Assadia tukeva syyrialainen tv-kanava sanoi perjantaina presidentin matkustaneen Iraniin, mutta myöhemmin kiisti oman uutisensa.
Syyrian armeijan hylkäämä taistelupanssarivaunu.
Kapinallisjoukot etenivät jo eilen Homsin kaupungin laitamille ja ovat vaatineet Syyrian hallituksen joukkoja poistumaan alueelta.
Syyrian armeijan mukaan Homsiin on lähetetty vahvistuksia ja kaupunkia aiotaan puolustaa. Homsista Damaskokseen on noin 150 kilometriä ja se on viimeinen merkittävä kaupunki kapinallisten ja Syyrian pääkaupungin välillä.
Taistelu Homsista voi tulla ratkaiseva Syyrian presidentin jatkon kannalta, kirjoittaa Wall Street Journal. Syyrian hallitus valtasi viikonloppuna myös Daraan kaupungin, josta Syyrian vallankumous vuonna 2011 alkoi.
Syyrian armeija väittää käyvänsä kovia taisteluita kapinallisia vastaan, mutta sekä sodan kulku että väitteet pakenevista ja puolta vaihtavista sotilaista kertovat toista tarinaa.
Pakotteet ja korruptio ovat heikentäneet Syyrian taloutta, mikä on osaltaan tehnyt al-Assadin puolella olevista sotilaista taisteluhaluttomampia.
– He ovat taistelleet kerta toisensa jälkeen, mutta eivät ole hyötyneet tekemistään uhrauksista, sanoi Chatham Housen Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka-ohjelman Haid Haid Wall Street Journalille.
Aleppon alueella tuhoutunut Syyrian armeijan hävittäjä.
Venäjä ei ehkä pelastajaksi
Venäjä ei näytä olevan "kykenevä" tai ehkä edes "halukas" pelastamaan al-Assadia, kuten se teki vuonna 2015, pohtii yhdysvaltalaisen Middle East Instituten Syyria-ohjelman johtaja Charles Lister brittilehti Telegraphin mukaan.
Kapinallisten hyökkäyksen ajoitus on erinomainen, sillä kaikki al-Assadin päätukijat eli Venäjä, Iran ja Hizbollah ovat joko kiireisiä toisaalla tai voimakkaasti heikentyneitä.
Kremlin painopisteen ollessa Ukrainassa on Venäjällä joka tapauksessa edessään tärkeä päätös, sillä sen täytyy ratkaista, mitä tehdä Syyriassa oleville ilma- ja meritukikohdille.
Vahvistetun kuvamateriaalin perusteella Venäjä näyttää siirtävän ainakin joitain ilmatorjuntajärjestelmiään Syyriassa. Tämä saattaa viitata niiden siirtämiseen pois Syyriasta, mutta kyse voi olla myös asemien vaihtamisesta.
Tartusin laivastotukikohdassa tilanne on niin ikään epäselvä. Perjantaina julkaistujen satelliittikuvien perusteella satamaan on palannut ainakin kaksi sotalaivaa ja sukellusvene.
Venäjän "Saigon-hetki"?
Syyrian presidenttiä menestyksekkäästi tukemalla Vladimir Putin loi itsestään kuvan valtionpäämiehenä, joka "seisoo liittolaistensa rinnalla", kirjoittaa ajatushautomo Center for Strategic and International Studiesin asiantuntija Hanna Notte viestipalvelu X:ssä.
Kapinallisten menestys onkin ollut "isku Venäjän maineelle".
Venäjälle Syyrian sotilastukikohdat ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat osaltaan maan asevoimien toiminnan Välimerellä. Vetäytyminen tukikohdista olisi Venäjän Syyrian hankkeelle nolo päätös.
Kyse voi olla Kremlin "Saigon-hetkestä", sanoo Carnegie Endowment for International Peacen Nicole Grajewski yhdysvaltalaislehti WSJ:lle.
Yhdysvallat evakuoi kaoottisissa olosuhteissa Etelä-Vietnamin Saigonin huhtikuussa 1975 Pohjois-Vietnamin armeijan valloittaessa Etelä-Vietnamin pääkaupungin.
Kapinallisjoukot juhlivat voittoaan Hamassa.