Venäjä ei välttämättä joudu täysin poistumaan Syyriasta.
Venäjän ongelmat Syyriassa antavat Turkille tilaisuuden hyökätä voimalla kurdien johtamaa Syyrian demokraattiset voimat -liittoumaa (SDF) vastaan.
Näin arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.
Venäjä on vetäytynyt suurimmasta osasta sotilastukikohdistaan Syyriassa sen jälkeen kun Bashar al-Assadin hallinto romahti.
Venäjän vetäytymisellä on merkittävä vaikutus Turkin toimintamahdollisuuksiin, sillä venäläisjoukot ovat jossain määrin estäneet Turkin tukemien taistelijoiden ja kurdien välisiä yhteenottoja.
On mahdollista, ettei Venäjä täysin poistu Syyriasta, sillä Turkin puolustusministeri sanoi maan olevan valmis "tukemaan" Venäjän kahta tärkeintä tukikohtaa Syyrian Hmeimimissä ja Tartusissa.
Turkin puolustusministeri totesi viime viikolla, että Turkin strategisena tavoitteena Syyriassa on "eliminoida" SDF.
Tässä tavoitteessaan Turkki todennäköisesti hyödyntää tukemiaan syyrialaisjoukkoja, jotka taistelevat SDF:n kanssa erityisesti Pohjois-Syyrian hallinnasta.
Turkki on taistellut kurdeja vastaan vuosikymmeniä omalla maaperällään ja myös vastustanut heidän järjestäytynyttä läsnäoloaan Syyriassa.
Syyrian kapinallisia johtava Hayat Tahrir al-Sham -ryhmä (HTS) on sanonut suojelevansa kaikkia vähemmistöjä, mukaan lukien kurdeja. HTS:llä on kuitenkin pitkät suhteet Turkkiin, eivätkä ensimmäiset merkit näytä lupaavalta ryhmien rauhanomaisen rinnakkaiselon kannalta.
0:42
Toimittaja seurasi vierestä Venäjän vetäytymistä Syyriassa.
Mitä Yhdysvallat tekee?
Turkin tukemien joukkojen mahdolliset hyökkäykset Syyrian demokraattiset voimat -liittoumaa vastaan tuskin miellyttävät Yhdysvaltoja, joka on tukenut kurdijoukkoja taistellakseen terroristijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa.
SDF hallitsee noin kolmannesta Syyriasta. Liittouma ehti jo varoittaa, että iskut sitä kohtaan pakottavat sen keskeyttämään taistelun Isisiä vastaan, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal.
Yhdysvalloilla on noin 900 sotilasta Syyriassa ja se on tehnyt viime aikoina kymmeniä ilmaiskuja Isisiä vastaan maan itäosissa. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan maan joukot pysyvät Syyriassa.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken tapasivat viime viikolla Turkissa ja keskustelivat Syyrian tulevaisuudesta.
Suuri kysymysmerkki on Yhdysvaltojen tulevan presidentin Donald Trumpin Syyria-politiikka. Edellisellä presidenttikaudellaan Trump osittain veti Yhdysvaltojen joukot Koillis-Syyriasta vuonna 2019. Lokakuussa 2019 Turkki aloitti hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan.
– Tarkasteli asiaa miten tahansa, on tämä suurimman mittaluokan geopoliittinen maanjäristys Lähi-idän ytimessä, sanoi Lähi-idän instituutin vanhempi tutkija Flras Maksad yhdysvaltalaislehti Washington Postille.
10:13
Syyrian diktaattori kaatui - mikä yhdistää nykyisiä yksinvaltiaita?
Israel hyökkää Syyriassa
Syyrian presidentin al-Assadin hallinnon kaatuminen toissa viikolla ei muutoinkaan ole tuonut rauhaa Syyriaan. Israel on tehnyt reilun viikon aikana maahan satoja ilmaiskuja ja vallannut alueita Etelä-Syyriassa.
Israelin sotilasviranomaiset ovat jo hyväksyneet suunnitelman tarpeen tullen edetä nykyisiäkin asemiaan syvemmälle Syyriaan.
Syyrian nykyinen johto on viestittänyt, ettei sillä ole voimavaroja vastustaa Israelin armeijaa.
Asiantuntijat myös pelkäävät, ettei Syyrian sisällissota välttämättä pääty al-Assadin maanpakoon.
Seurauksena voi olla koston kierre tai aiemmin yhteisen vihollisen yhdistämän kapinallisliittouman hajoaminen. Useiden ulkovaltojen toimiminen Syyriassa monimutkaistaa tilannetta entisestään.