Jarmo Lindberg Ukrainan vastahyökkäyksestä: "Ukraina yrittää selvittää, mistä kohdasta rintamasta pääsisi läpi"

Ukrainan sotaa on käyty kohta 16 kuukautta ja loppua ei ole näkyvissä. Puolustusvoimien entinen komentaja ja kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg kertoo näkemyksiään sodasta nyt. 

Huomenta Suomessa vieraillut Jarmo Lindberg kertoo, että häntä on sodassa eniten järkyttänyt mittava inhimillinen kärsimys.

– Siihen ei pitäisi turtua. Ne ensimmäiset tapahtumat joita oli hieman yli vuosi sitten jäivät voimakkaasti mieleen, että eikö tässä ole mitään rajaa. Viimeisin dramaattinen käänne on Kahovkan padon tuhoaminen, hän kertoo.

Lindberg kertoo materiaali- ja aseavun olleen oikeanlaista ja tulleen oikeaan aikaan, vaikka aseavun hitautta on myös laajalti kritisoitu. 

– Silloin [ennen Venäjän hyökkäystä] annettiin panssarintorjuntaohjuksia, olkapääohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia, ja kun venäläiskolonnat alkivat vyörymään Ukrainaan maanteitä pitkin niin niitä päästiin välittömästi tuhoamaan, hän toteaa. 

Lindberg korostaa myös tiedustelutiedon merkitystä, mikä usein unohtuu. 

– Jo ennen sotaa Yhdysvallat ja Iso-Britannia ilmoittivat antavansa tiedustelutietoa, ja ne ovat myös nopeuttaneet [salaiseksi] luokitellun tiedon jakamista Ukrainalle. Kun se ei ole konkreettista ja näkyvää, niin ei ole ehkä kunnolla mielletty, kuinka tärkeää tiedustelutieto on ollut jo ennen sotaa ja koko sodan ajan, Lindberg kertoo.

Parasta kalustoa jo rintamalla

Ukrainan vastahyökkäyksestä on puhuttu jo pitkään, ja viime aikoina on puhuttu siitä, että vastahyökkäys olisi alkanut. Venäjä on presidenttiä myöten kertonut torjuneensa Ukrainan vastahyökkäyksiä ja julkaissut siitä kuvia, kun taas Ukraina on kiistänyt, että minkäänlaista hyökkäystä olisi käynnissä. 

Käynnissä on varmasti tunnustelu- ja tiedusteluhyökkäyksiä – Ukraina yrittää selvittää, mistä kohdasta rintamasta pääsisi läpi, Lindberg kertoo. 

Lindbergin mukaan merkkejä siitä, että taisteluita on käyty on olemassa, ja esimerkiksi viime päivinä on tullut valokuvia ja videota, joissa näkyy Ukrainalle lahjoitettua parasta kalustoa tuhoutuneena. 

– On esimerkiksi kuvaa tuhoutuneista Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunusta ja Bradley-rynnäkköpanssarivaunuista. Tätä kalustoa on Ukrainan parhaimmilla joukoilla ja on todettu, että nämä kuvat ovat ilmiselvästi aitoja. Ne ovat merkkejä siitä, että kyllä siellä jotain taistellaan, ja näemmä ihan vielä parhaimmalla kalustolla, hän toteaa. 

Vastahyökkäyksen suunta tiedossa

Ukrainan vastahyökkäyksen ensisijaisen tavoitteen on uskottu laajasti olevan maayhteyden katkaiseminen Krimin niemimaalle, jolloin Ukraina pyrkisi hyökkäämään venäläisiä vastaan Zaporizhzhian ja Melitopolin alueella, työntäen nämä Azovanmerelle saakka. 

Kahovkan padon murtuminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa tätä prosessia, jos Venäjä voi sen turvin vetää tulvivan Dnepr-joen varrelta joukkoja alueella, jossa on painetta. 

– Jos nojatuolistrategit ovat osanneet spekuloida vastahyökkäyksen suuntaa, niin niin ovat oletettavasti venäläisetkin, ja he ovat nimenomaan sinne rakentaneet syvyyteen puolustuslinjoja. Ja onhan siinä sitten tekemistä mennä kaikista niistä linjoista läpi, etenkin jos venäläiset voivat nyt vetää Hersonin suunnalta lisää joukkoja sinne. 

Katso Jarmo Lindbergin koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta. 

Lue myös:

    Uusimmat