Jätkäsaari Helsingissä on yksi kaupungin moderneimmista kaupunginosista. Alueelle on nousemassa asuintalot noin 20 000 asukkaalle.
Jätkäsaaren kaupunginosassa pääsee kurkistamaan tulevaisuuden kaupungin kulisseihin. Alue on vielä monin osin keskeneräinen, mutta siltä odotetaan suuria: Jätkäsaaresta halutaan tehdä eräänlainen suomalaisen modernin kaupunkiasumisen näyteikkuna.
Suomen Asuntomessujen tulevaisuuden asumisen asiantuntijana hiljattain aloittanut Kimmo Rönkä on innoissaan Jätkäsaaresta, jossa on hänen mukaansa ihminen kaiken keskiössä.
Asuntomessut Digitalist: Future of Living Summit – 25.4.2018. Tennipalatsi, Helsinki.
Elämisen polut Jätkäsaaressa – Kimmo Rönkä, Tulevaisuuden asumisen asiantuntija, Osuuskunta Suomen Asuntomessut & Outi Säntti, projektijohtaja, Helsingin kaupunki
Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio: Kiradigi – Teemu Lehtinen, digipäällikkö, Rakennustietosäätiö
Urgent Placemaking. Culture design tools for urban value creation – Christian Pagh, Urgent.Agency
Smart City: Combining citizen engagement & artificial intelligence – Natalia Rincón, CHAOS architects
Tulevaisuuden liikenne – Tero Era, Fortum
– Jossakin vaiheessa käperryttiin liikaa uuden teknologian ja älyratkaisujen ympärille, kun puhuttiin tulevaisuuden asumisesta. Toki älyratkaisut ovat tärkeä osa tulevaisuuden asumista, mutta äly ei ole pääpointti. Tärkeintä Jätkäsaaressa ovat talon kivijalassa olevat palvelut, ihmiset ja yhteisöt, uudenlaiset kimpat ja helppo liikkuminen, Rönkä sanoo.
– Yhteisöllisyys ei ole mikään uusi keksintö, mutta uudessa mallissa yhteisöllisyys tuodaan takaisin asumiseen. Asunto itsessään on tärkeä totta kai, mutta nyt pitää miettiä yhä enemmän miten ihmiset saadaan asunnoista ulos viettämään aikaa yhdessä, Rönkä sanoo.
– Yhteisiä tiloja rakennetaan korttelittain, eikä jokaiseen taloon välttämättä tule esimerkiksi omaa harrastustilaa. Näin voidaan tehdä isompia tiloja, joissa voi järjestää juhlia, konsertteja ja muita isojakin tapahtumia. Digitaalisuus mahdollistaa näiden kalliiden tilojen jakamisen.
– Alueella pitää pystyä kulkemaan helposti sekä kävellen että pyörällä, se on modernia kaupunkiliikkumista.
Yhteisöllisyys tulee Röngän mukaan näkymään siten, että tulevaisuudessa kaikkea ei tarvitse omistaa itse.
– Liikkuminen on muuttumassa palveluksi, siksi yhteiskäyttöautot tulevat yleistymään. Samoin yhteiset pesulat, talosaunat tai vaikkapa yhteiset ompelukoneet ja tai muut työkalut.
Jätkäsaaressa pyritään suosimaan jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Alueelle pääsee kolmella ratikkalinjalla ja verkosto laajenee rakentamisen edetessä. Henkilöautot parkkeerataan pitkälti maan alaisiin pysäköintiluoliin, joihin on suora sisäänkäynti taloista
Elämisen polut -tapahtuma Helsingissä syksyllä 2018:
– Maksuton tapahtuma Jätkäsaaressa.
– Alueella tapahtumatori sekä modernia kaupunkiasumista esitteleviä tapahtumapolkuja.
– Järjestäjinä Suomen Asuntomessut ja Helsingin kaupunki.
– Ajankohta: 1.9.–9.9.2018.
– Lisätietoa Suomen Asuntomessujen sivuilta.
Vuosien projekti
Jätkäsaaressa asuu noin kuusi tuhatta ihmistä. Alue on vielä monin paikoin keskeneräinen, taloja rakennetaan ja puistoalueilla kauhakuormaajat möyhivät maata. Uusia asukkaita Jätkäsaari saa lähes joka kuukausi rakennusten valmistuessa ja kysyntää riittää.
Jätkäsaarta eteenpäin luotsaava projektijohtaja Outi Säntti kertoo, että alueen valmiiksi rakentamiseen menee vielä vuosia. Alueen läpi kulkevan Hyväntoivonpuiston ensimmäinen vaihe valmistuu vielä tämän vuoden aikana, mutta koko puiston rakentuminen merelle asti on iso urakka.
–Aluehan toimi aiemmin konttisatamana ja oli muodoltaan kuin pannukakku. Tänne onkin tuotu maamassoja lisää, jotta saadaan kumpuja ja muotoja. Asemakaavoituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei rakennusten väliin muodostu tuulitunneleita vaan kujilla voi kulkea suojassa tuulelta, Säntti sanoo.
Muutaman vuoden päästä näkymä on erilainen: tähän nousee puisto.
Jätkäsaaressa monet paikat ja kadut ovat saaneet nimensä vanhojen kauppasatamien mukaan. Kuvassa oleva Malaga bar on Elävän Musiikin säätiö ELMU:n muusikkotalon Jallukan kivijalassa.
Värikkyys ja monet muodot osa Jätkäsaarta
Jätkäsaaren kaupunki kuva ei ole harmaata vaan alueen talot ovat värikkäitä sekä kooltaan ja malleiltaan vaihtelevia. Alueelle on rakentumassa myös kahdeksankerroksinen puutalo, ja isojen kerrostalojen välissä matalampia townhouseja.
Yhtenä kaupunkikuvallisena ajatuksena on ollut monimuotoinen kattomaisema, sanoo Outi Säntti.
– Monissa kerrostaloissa on peruskerrosten päällä vielä sisäänvedetty osa, jossa voi olla kattohuoneistoja, yhteissaunoja, terasseja sekä viherhuoneita.
Jätkäsaaren, kuten muunkin Helsingin, monimuotoisuutta tuetaan myös rakentamalla kortteleihin sekä vuokra- että erilaisia omistusasuntoja. Kimmo Rönkän mukaan tämä on osa modernia kaupunki-ideologiaa.
– Niin sanottu social mix on juuri hienoa Jätkäsaaressa, ja yksi suomalainen hienous, jota emme itse välttämättä aina osaa arvostaa. Myös eri sukupolvet halutaan tuoda yhteen muun muassa rakentamalla kortteleita, joissa on tiloja kaiken ikäisille ja lisäksi esteetön kulku, esimerkiksi rollaattoreilla kulkevilla vanhuksille.
Kimmo Rönkä ja Outi Säntti.
Säntin mukaan koko asumisen käsite halutaan laajentaa isoksi kokonaisuudeksi.
– Ideana on, että asuminen ei olisi pelkästään sitä, mikä on omien seinien sisällä, vaan enemmänkin kokonaisuus, johon kuuluvat yhteiset paikat ja monipuoliset palvelut. Tarkoitus on saada ihmiset myös ulos omista asunnoistaan viettämään aikaa yhdessä.
Päiväkodin seinä kertoo omaa tarinaansa.