Maailman jäätiköt sulavat nyt ennätystahtia. Tutkijoiden mukaan sulamisvauhti on nopeampi kuin kertaakaan 120-vuotisen mittaushistorian aikana. Tutkijat varoittavat, että sulamisvedet nostavat myös merenpintaa ennustettua nopeammin.
Tänä kesänä Grönlannin jäätiköt ovat sulaneet poikkeuksellisen vauhdikkaasti.
- Jääpeite pienenee koko ajan. Se ei pienene vain sulamisen takia vaan myös sen takia, että se virtaa entistä nopeammin, kertoo Tanskan geologisen tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Dirk van As, joka tutkimusryhmineen mittaa Grönlannin jäätikön sulamisvauhtia.
Sulaminen aiheuttaa monia ongelmia
Jäätikkö pienenee myös sen takia, että joka vuosi jäätä sulaa enemmän kuin sitä talven aikana muodostuu.
Muillakin jäätiköillä tilanne on sama. Tuoreen tutkimuksen mukaan jäätiköiden sulamistahti on nyt nopeampi kuin kertaakaan 120-vuotisen mittaushistorian aikana.
- Sulaminen on kiihtynyt. Viimeisten 15 vuoden aikana sulaminen on ollut selkeästi nopeampaa kuin edeltävinä vuosikymmeninä, vahvistaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Aku Riihelä.
Jäätiköiden sulamisella on monenlaisia seurauksia.
- Sillä on paikallisia vaikutuksia. Siitä seuraa tulvimista. Jos sulaminen on jatkunut riittävän pitkään, että jäätiköt vetäytyvät, se tarkoittaa, että makean veden varastot alkavat ehtyä. Siitä voi seurata myös kuivuutta. Ja sitten on ilmastollisia vaikutuksia eli meriveden pinnan nousua, luettelee Riihelä.
Merenpinnan nousu uhkaa kaupunkeja
Tähän asti merenpinta on noussut jäätiköiden sulamisen takia pohjoisella pallonpuoliskolla vajaat puolitoista milliä vuodessa.
- Vuodessa nousu on pieni, mutta kymmenessä vuodessa se on jo paljon suurempi. Kun ilmasto vielä lämpenee, sulaminen vain nopeutuu, sanoo Dirk van As.
Jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, se nostaisi merenpintaa seitsemällä metrillä. Grönlannin jäätikön sulaminen kestää kuitenkin satoja vuosia.
- Jos vaikka vain kymmenesosa jäätiköstä sulaisi seuraavan sadan vuoden aikana, suuret rannikolla sijaitsevat suurkaupungit joutuisivat vaikeuksiin. Taloudelliset vaikutukset olisivat valtavat, huomauttaa van As.
Kiihtyvä sulaminen huolestuttaa myös suomalaistutkijaa.
- Sulaminen on kiihtynyt jo 90-luvulta alkaen eikä osoita mitään laantumisen merkkejä. Näkisin, että kyllä tässä on tulevaisuudessakin syytä huoleen, toteaa Riihelä.