Jo joka kolmas keski-ikäinen suomalainen on lihava – miksi ja mitä asialle voidaan tehdä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan noin 1,2 miljoonaan suomalaisen aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan.

Suomalaisten paino on noussut jo pidemmän aikaa, mutta varsinkin viime vuosina osa on lihonnut kiihtyvällä tahdilla.

– Keski-ikäisistä joka kolmas on jo lihava. Ensimmäistä kertaa naiset pärjäävät tässä kisassa valitettavasti paremmin kuin miehet, THL:n tutkimusjohtaja, dosentti Annamari Lundqvist sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.

Asiantuntijoiden mukaan lihomiseen vaikuttavat tekijät eivät johdu kuitenkaan pelkästään yksilöstä ja tilanteen korjaamiseen tarvitaan yhteiskunnallisia muutoksia.

Lihavuustutkija haluaisi nostaa keskustelussa esille myös lihavuusstigman ja yhteiskunnan asenneongelman lihavuutta kohtaan.

Katso yllä olevalta videolta, mitä mieltä lihavuustutkija on kehopositiivisuudesta ja miten tulevaisuuden lääkäreitä koulutetaan puhumaan painosta potilaiden kanssa. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Lue myös: Jättitutkimus paljastaa 10 elämäntapaa, jotka todennäköisesti madaltavat kaikkien syöpien riskiä

Onko olemassa terveellistä ylipainoa?

Helsingin yliopiston professori, lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen tuo esille, että lihavuuden terveysvaikutuksia tarkastellaan usein esimerkiksi diabeteksen, verenpaineen, kolesterolin ja rasvamaksan näkökulmasta. 

– Näissä THL:n aineistoissa näkyy, että kymmenellä prosentilla suomalaisista, joilla painoindeksi ylittää lihavuuden rajan, lukemat säilyvät täysin normaaleina, Pietiläinen kertoo.

Jos paino kuitenkin jatkaa nousemistaan, jossain vaiheessa haittoja tulee, olivat ne sitten fysiologisia, mielenterveyteen liittyviä tai tuki- ja liikuntaelimistöön liittyviä, Annamari Lundqvist toteaa.

"Terve lihavuus" on todennäköisempää nuorena, mutta mitä iäkkäämmäksi tulee ja mitä pidempään lihavuus on jatkunut, sitä harvalukuisemmaksi terve lihavuus tulee Pietiläisen mukaan.

Terveyteen liittyy kuitenkin paljon muitakin asioita, ja osaan ei pysty edes itse vaikuttamaan.

– Ehkä haittaavin asia lihaville ihmisille ovat yhteiskunnan asenteet lihavuutta kohtaan, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Pietiläisen mukaan lihavaa ihmistä saatetaan eriarvoistaa ja ihmisen henkilökohtaista tilaa voidaan kohdella väärin vain heidän painonsa perusteella.

Lue myös: Salakavala tila uhkaa jopa miljoonan suomalaisen terveyttä – asiantuntija kertoo, missä vaiheessa pitäisi havahtua

Miksi suomalaiset lihovat ja mitä asialle voidaan tehdä?

Annamari Lundqvistin mukaan yhteiskuntamme ja elinympäristömme tekee lihomisen todella helpoksi – kiloja vastaan on todella vaikeaa taistella.

– Perimämme on sellainen, että se yrittää ottaa ravinnosta irti kaiken energian, mikä on mahdollista, Lundqvist kertoo.

Yhteiskunnassa on tarjolla paljon runsasenergistä ravintoa edullisesti, työ ei ole enää niin fyysisesti vaativaa ja terveyden kannalta hyvien valintojen tekeminen vaatii suunnitelmallisuutta ja miettimistä.

Lihavuusongelman ratkaisemiseksi kaivattaisiinkin Lundqvistin mukaan yhteiskunnallisia toimia, esimerkiksi verotuksellisia toimenpiteitä.

– Maailmalta on hyviä esimerkkejä siitä, että on pystytty hillitsemään runsaasti energiaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden kulutusta siten, että niille on laitettu terveysperusteinen vero, Lundqvist kertoo.

Kirsi Pietiläinen korostaa myös, että terveydenhuoltoon tulisi löytää lisää kapasiteettia hoitaa lihavuutta. 

Lihavuuden hintalappu on jo nyt yhteiskunnalle suuri ja se vain kasvaa tulevaisuudessa.

Lue myös: "Siirretäänpä läskimakkaroita, jos vaikka näkisi vauvasta jotain" – äidit kertovat karmeista odotusajan läskifobiakokemuksistaan terveydenhuollossa 

Suomi on läskipelkoinen yhteiskunta: "Läskiys ei häviä sillä, mitä yksilöt tekevät"

Katso myös: Voiko ihminen olla terve lihava?

Lue uusimmat lifestyle-jutut!