Mihin tämä aika juoksee? Näin se vaan on Teknavin kymmenes tuotantokausi paketissa.
Ja kohta jo vuosikin vaihtuu. Huh huh, just nyt on semmoinen olo, että tämä vuosi meni tosi nopeesti, varsinkin loppuvuosi. Aina vuoden lopussa ihmiset miettivät vuoden kohokohtia. Itse ajattelin tässä kohtaa muistella oman ”Teknavi-neitsytkauteni” kohokohtia.
Teknavin osaltahan kaikki alkoi syyskuun alussa otetuilla promo- ja mainoskuvilla. Silloin tapasin ensimmäisen kerran Markku Alénin, Risto Virtasen ja Pauli Reinikaisen. Kovan tiimimme. Marko Terva-aho oli mulle jo ennestään tuttu mies. Mutta ette sitten ikinä arvaa missä ja milloin olen tavannut ”Terviksen” ekan kerran…
No, se taisi olla vuosi 2002, eli olin itse sillon 18-vuotias. Olin ystäväni kanssa Suomen Urheiluliiton vuotuisella gaalaristeilyllä. Kaiken lisäksi olin lupautunut tuuraamaan Manuela Boscoa eräässä hassussa esityksessä. Kyseessä oli komedia-sketsi siitä, kuinka Urheiluliiton hemmot olivat päättäneet lähteä viidakkoon etsimään alku-asukkaista uutta vahvistusta Suomen kestävyysjuoksijoiden tiimiin. No, voitte vain arvata missä roolissa minä ja ystäväni olimme tässä pikku näytelmässä? Kyllä, juuri niitä alku-asukkaita. Se miten Terva-aho tähän liittyy, niin hän taisi olla juontamassa gaalaa sinä vuonna. Kuittia sain häneltä afroperuukista ja mustaksi maalatusta naamasta. Jos silloin 13 vuotta sitten joku olisi sanonut, että joku päivä minä ja Tervis esiinnytään samassa – ja vielä auto-ohjelmassa – niin räkänaurut siitä olisi seurannut.
Mutta palataan takaisin syyskuiseen päivään ja promokuvauksiin. Vaikka se päivä oli pitkä ja aikataulu venyi, niin tunnelma oli silti rento. Ja juttu lensi. Alénin kanssa puhuttiin – totta kai – paljon Italiasta. Hän oli kovin kiinnostunut siitä, mitä siellä tein useamman vuoden ja missäpäin asuin. Sekin selvisi, että ne seudut missä Italiassa asuin, oli Markulle tuttuja paikkoja. Siinä nimittäin oli kylä nimeltä Aprilia ihan vieressä. Ja ehkä myös muutama moottoripyörä. Virtasen Ristokin kertoi mielenkiintoisia tarinoita siitä, kuinka hän on useampana talvena ollut Lapissa ajeluttamassa joitain superrikkaita ulkomaalaisia vieraita jäällä ja kalliilla autoilla. Aikamoisia tarinoita maailmaan mahtuu.
Ihmisten tapaamisten lisäksi kohokohtia Teknavissa ovat olleet tietenkin muutamat autot. Ihan ekan jakson enkelimäinen katseenvangitsija, BMW i8. Sitten tulinen italialainen rakastaja, Alfa Romeo ja orgasmit tarjonnut kiihkeä Audi R8. Sana ”hevosvoima” on saanut kohdallani aivan uudenlaisen merkityksen. Eikä muuten poikkeusta tee tänään illalla nähtävän päätösjakson menopelikään, kun kyseessä on itse kaikkivaltias Mercedes-Maybach. Tämän auton kohdalla loppuvat jo melkein sanatkin.
Maybachin kohdalla halusin testata auton ominaisuudet ihan vain matkustajana. Lähes makuuasentoon säädettävät takapenkit, hierontatoiminnot, oma näyttö etupenkin niskatuessa ja muodikkaat kuulokkeet takaavat täydellisen nautinnon. Ja Maybach kulkee kuin ajatus – äänettömästi ja kevyesti. Eikä se oma autokuskikaan ollut yhtään huono juttu! Siinä kun makasin takapenkillä totaalisen rentoutuneessa tilassa auton lipuessa moottoritiellä ja kuuntelin kuulokkeista jouluradiota, niin sujuvasti unohdin kaikki juonnot. Ja saatoin salaa toivoa joululahjaksi omaa autokuskia!
Toinen ajatus sillä haikeuden hetkellä, kun viimeinenkin juonto oli purkissa oli se, että toivottavasti nähdään teidän kanssa ensi keväällä uudestaan – Teknavin merkeissä. Silloin on luvassa jo Teknavin 11. tuotantokausi.
Tuhannet kiitokset kaikille tästä tuotantokaudesta ja syksystä. Ollut aivan huippuhieno kokemus autoilun maailmassa. Hevosvoimat kunniaan!
---
Tänään Maikkarilla klo 22.40 nähtävässä kymppikauden päätösjaksossa on muuten luvassa päristelyä Pärnun beachilla ja aika paljon muuta. Tuolta lisätiedot illan jaksosta.
---
Joanna Kuvajan aiemmat blogit:
Heppatytön uusi tv-seikkailu – ”Kyllä se eka kerta vaan kuumottaa”
Markku Alén sai Teknavin juontajan kiljumaan
Kun paluu oman Toyotan rattiin tuntuu tylsältä
Rahka-Reinikainen, ravi-Joanna ja muita persoonia
Auto – tuo oman elämän luostari
Tamin kyydit ja tulipunainen autorakastuminen
Ihka ensimmäinen auto-orgasmini
Tulista autoilua – tuuppaus moottoritiellä italotyyliin
Haaste Markku Alénille