Vantaan kouluampuminen nosti Jokelan koulusurmasta selvinneen Katariina Juseliuksen kokemukset pintaan.
Vantaan Viertolan peruskoulussa, Jokirannan opetuspisteessä, tapahtui tiistaiaamulla ampumavälikohtaus, jossa kuoli 12-vuotias poika ja haavoittui kaksi 12-vuotiasta tyttöä. Teosta epäillään 12-vuotiasta koulun oppilasta.
Vantaan kouluampuminen on herättänyt valtavasti keskustelua sosaalisessa mediassa. Tragediaa kommentoi omalla Instagram-tilillään myös missinä tunnettu Katariina Juselius, joka selvisi Jokelan koulusurmasta vuonna 2007.
– Eiliset tapahtumat ovat pysäyttäneet miettimään yhteiskuntaamme sekä nostaneet pintaan omat kokemukset Jokelan koulusurmasta vuodelta 2007, jolloin olin juuri täyttänyt 13 vuotta. Moni media onkin taas pyytänyt haastattelua siitä, miten selvitä tällaisesta kokemuksesta vai pääseekö siitä ikinä yli, Juselius aloittaa julkaisussaan.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä. Voi selata kuvia painamalla nuolikuvakkeesta.
Lue myös: Jokelan koulusurmista selvinnyt Katariina Juselius menetti elämänilonsa moneksi vuodeksi – sairastui syömishäiriöön: "Se oli tuskaa myös vanhemmilleni"
Marraskuun 7. päivä vuonna 2007 Pekka-Eric Auvinen, 18, avasi tulen Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa ennen puoltapäivää. Auvinen ampui kuoliaaksi kuusi lukiolaista, koulun rehtorin, koulukeskuksen terveydenhoitajan sekä lopuksi itsensä.
Juselius opiskeli tuolloin seitsemännellä luokalla Jokelan yläasteella.
– Ajatukseni ovat koulun oppilaissa sekä koululaisten vanhemmissa ja läheisissä, joiden on varmasti vaikea ymmärtää tilannetta. Koulun pitäisi olla kiva ja turvallinen ympäristö jokaisellle lapselle ja nuorelle, mutta uskon monen pelkäävän nyt kouluun menoa. Itse ainakin jouduin useita vuosia kamppailemaan pelon kanssa koulussa ja muissa julkisissa paikoissa, Juselius kirjoittaa.
– Toivon, että kaikki apua tarvitsevat sitä saavat ja löytävät jonkun, jolle kertoa tuntemuksiaan. Ei pidä jäädä yksin, hän jatkaa.
Juselius ei kirjoittamansa mukaan usko, että metallinpaljastimien kaltaiset toimet auttaisivat ehkäisemään vastaavanlaisia tragedioita tapahtumasta.
– Syy on jossain syvemmällä ja jokaisen lapsen ja nuoren mielenterveyongelmiin tai kiusaamiseen pitäisi puuttua. Ei kukaan tähän maailmaan synny pahana, vaan pahoihin tekoihin on aina joku syy.
Hän toivoo, että tekijän motiivin lisäksi julkisuuteen kerrottaisiin myös muista syistä, jotka johtivat tekoon. Se voisi Juseliuksen näkemyksen mukaan auttaa sekä lapsia että vanhempia ymmärtämään, mitä on tapahtunut ja miten vastaavaa voitaisiin ehkäistä tapahtumasta tulevaisuudessa.
– Oman musiikin promoaminen on tuntunut nyt väärältä näin synkkinä aikoina, mutta musiikin ja viihteen voima on auttanut minua eteenpäin. Koska tässä maailmassa on niin paljon pahaa, niin haluan tehdä vain hyvän mielen musiikkia. Toivottavasti se tuo iloa kaikkiin hetkiin.
Lue myös: Kouluampuminen pysäytti Jokelasta selviytyneen Alviina Alametsän: "Päällimmäisenä määrätön suru"
Postauksensa lopussa Juselius kehottaa seuraajiaan ympäröimään itsensä hyvillä ihmisillä sekä ajatuksilla, vaikka se tuntuisikin toisinaan hankalalta.
– Elämä menee eteenpäin ja kaikista voi tulla vielä ehjiä aikuisia, jos vain saavat nyt tukea, hän kirjoittaa.
Juseliuksen postauksen toinen kuva on otettu Jokelan koulusurmien jälkeen.
– Viimeinen kuva on hetkestä, kun Karhu-ryhmä oli pelastastanut meidät luokasta ja juoksin äitin syliin, hän päättää tekstinsä.
Juselius kertoi Jokelan koulusurmien tapahtumista sekä omasta kokemuksestaan MTV Uutisten haastattelussa vuonna 2022. Hänen mukaansa raskaasti aseistautuneet poliisit evakuoivat viimeisten joukossa hänen luokkansa, kun he piilottelivat koulusurmaajaa kotitalousluokassa.
– Lähdimme juoksemaan ruokasalin läpi ja minulla on muistikuvia, että ruokalan lasioven läpi oli ammuttu kolmion muotoisesti luodit, Juselius muisteli MTV Uutisten haastattelussa.
Juseliuksen mukaan avun saanti oli tapahtumien jälkeen vähäistä. Hän ei kertomansa mukaan saanut henkilökohtaisesti apua tai terapiaa yläasteen aikana.
Juselius oli yksi monista nuorista, joka antoi haastatteluita koulusurmien jälkeen. Sen seurauksena häntä alettiin kiusata koulussa. Juselius kertoi olleensa ennen iloinen lapsi, mutta koulusurmien jälkeen hän vakavoitui. Hän ei enää halunnut lähteä ulos kavereiden kanssa, vaan käytti aikansa mieluummin opiskeluun.
– Varmaan kymmenen vuoden ajan hauskuus ei enää sopinut elämääni. Viimeiset kolme tai neljä vuotta olen elänyt ihan täysillä. Jos olisin saanut tai osannut hakea apua, minulla olisi ollut helpompaa, hän sanoi.