Joona Hellman lokeroitiin homoksi jo ennen kuin hän tiesi itse suuntautumisestaan: "Monta vuotta meni hukkaan, kun en saanut löytää itseäni"

Somevaikuttaja Joona Hellman kokee, ettei hän saanut nuorempana vapautta etsiä itse omaa seksuaalista suuntautumistaan, vaan muut ihmiset tekivät sen hänen puolestaan.

Diggaan miehistä ja oon digannut jo monta vuotta!

Tässä mä oon. Ylpeästi. Voimaantuneena. Ikonisena. Vahvana. Seksuaalisuuteni ei poista mitään näistä.

Muun muassa näillä sanoilla sosiaalisen median vaikuttaja Joona Hellman, 27, kertoi hiljattain Instagramissa seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Hellmanin seksuaalinen suuntautuminen on ollut hänelle itselleen ja hänen läheisilleen jo vuosien ajan päivänselvä, neutraali asia. Hän ei kuitenkaan ole aina tiennyt olevansa homoseksuaali, vaan joutui etsimään omaa suuntautumistaan parikymppiseksi saakka.

Hellmanin kohdalla hänen oman seksuaalisen suuntautumisensa löytymistä hankaloitti se, että ennen kuin hän oli itse varma seksuaalisuudestaan, olivat muut ihmiset jo lokeroineet hänet homoksi.

"Onko Joona homo?"

Hellman muistelee olleensa lapsena aina kiinnostuneempi "tyttömäisiksi" mielletyistä leikeistä ja viihtyneensä aina paremmin tyttöjen seurassa. Sosiaaliselta pojalta löytyi kuitenkin jo lapsena myös poikapuoleisia kavereita ja hän harrasti tuolloin muun muassa jalkapalloa ja koripalloa.

Yläasteaikoina Hellmanin ystäviltä alettiin kyselemään, onko Joona homo. Hän ihmetteli ja ihmettelee edelleen, miksi ystävien olisi pitänyt toimia sanansaattajina häntä koskevissa asioissa. Eiväthän nämä tienneet mitään Hellmanin seksuaalisesta suuntautumisesta, ei hän tiennyt tuolloin vielä itsekään.

Lukioikäisenä Hellman puolestaan muistaa saaneensa keskellä yötä Onko äijä homo -viestejä samassa kaupungissa asuvilta pojilta.

– Kukaan ei koskaan tullut kysymään minulta päin naamaa. En muista yhtäkään kertaa, että minulta oltaisiin tultu kysymään kasvotusten, että Joona, tykkäätkö pojista?, hän kertoo.

Noihin aikoihin Hellman ei ollut vielä edes kummemmin pohtinut omaa seksuaalista suuntautumistaan. Yläasteella ja lukiossa hän oli palavasti ihastunut tyttöön, mutta hänet leimattiin siitä huolimatta homoksi.

Kysymykset ja utelut Hellmanin seksuaalisuudesta saivat hänet lopulta pohtimaan, onko homoudessa jotain väärää. Ajateltiinko hänen olevan jollain tavalla vääränlainen? Eikö hän saa tehdä niitä asioita, joista pitää?

– Paljon oli sellaisia ajatuksia, että jotain muka väärää [homoudessa] on, koska sitä kyseltiin niin paljon, hän sanoo.

Samaan aikaan kysymykset seksuaalisesta suuntautumisesta saivat Hellmanin vihaiseksi.

– Yritin koko ajan sulkea homoutta pois päästäni, koska muut yrittivät päättää sen puolestani. Mielestäni se on semmoinen asia, joka jokaisen kuuluisi saada itse löytää, hän toteaa.

Oma seksuaalinen suuntautuminen alkoi hahmottua Hellmanille noin parikymppisenä. Tuolloin hän kokee saaneensa vihdoin alkaa itse etsimään itseään ilman, että muut ihmiset yrittivät tehdä sen hänen puolestaan.

– Jälkikäteen ajateltuna olisin varmasti löytänyt itseni niin paljon aiemmin, jos se minun itseni löytäminen ei olisi tullut muiden kautta. Sitä tuputtamista tapahtui niin paljon, että minulle tuli sellaiset muurit vastaan, että ethän sinä minun puolestani päätä, että kenestä minä tykkään, hän kertaa.

– Minulla meni niin monta vuotta nuoruudestani hukkaan vain sen takia, etten itse saanut löytää itseäni, hän jatkaa.

"Joonahan on hyvä jäbä, eihän tässä ole mitään"

Miettiessään lukioaikojaan Hellman muistaa, etteivät samanikäiset pojat oikein tulleet oma-aloitteisesti juttelemaan hänelle. Hän uskoo tämän juontavan juurensa siihen, että hänet oltiin leimattu muiden toimesta homoseksuaaliksi, joka puolestaan loi ihmisten mieliin ennakkoluuloja hänestä.

Samoihin aikoihin Hellman kipuili sen kanssa, ettei hänellä liiemmin ollut poikapuoleisia kavereita.

– Olisin niin kipeästi halunnut ”heteromiesten” hyväksyntää, mutten saanut sitä, koska he ajattelivat, että koska minä olen homo, niin meillä ei voi olla mitään yhteyttä tai yhteisiä puheenaiheita, hän sanoo.

– Olen kuitenkin tosi sosiaalinen ihminen, niin kyllä minä ne sosiaaliset tilanteet aina loin heidän kanssaan. Sitten he ehkä totesivat, että Joonahan on hyvä jäbä, eihän tässä ole mitään. Mutta eivät he tulleet minulle sanomaan, että sä olet hyvä äijä. Nykyään kyllä, muttei silloin, hän jatkaa.

Edelleen päällikköäijä

Siitäkin huolimatta, että Hellman on jo vuosia tiennyt olevansa homo, kertoi hän asiasta julkisesti Instagramissa vasta hetki sitten. Syy tälle ei suinkaan ole Hellmanin halu piilotella asiaa tai häpeä omaa suuntautumista kohtaan, vaan etukäteen tehty suunnitelma, jonka toteuttaminen osoittautui ajateltua hankalammaksi.

– Ajatukseni on ollut se, että tulen joskus tuomaan asian esille niin, että minulla on kumppani. Ehkä hän näkyy somesisällössäni, jos hän haluaa näkyä tai minut ehkä nähdään kaupungilla kävelemässä käsi kädessä jonkun miehen kanssa, ja se on normaali, neutraali asia, kuten se on minulle koko ajan ollutkin, hän valottaa.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, ettei kumppania ole löytynyt. Näin ollen Hellman joutui muuttamaan suunnitelmiaan ja päätti kertoa asiasta Instagram-postauksella.

– Halusin tehdä voimaannuttavan postauksen ja näyttää, että hei, tykkään miehistä, olen edelleen päällikköäijä, siinä ei ole mitään väärää, se on ollut minulle jo monta vuotta ihan ilmiselvä asia eikä se ole ollut läheisilleni salaisuus, hän luettelee.

Vaikka Hellman ei itse ajattele oman seksuaalisen suuntautumisensa olevan mitään normaalista poikkeavaa, halusi hän kertoa siitä julkisesti yhteiskunnassa vallitsevien heteronormatiivisten ajattelumallien vuoksi.

– Heteroita on aina enemmän, ja homous on aina muka semmoinen asia, josta pitäisi ilmoittaa, vaikka sen ei kuuluisi olla noin. Tiesin, että postauksellani on tosi paljon merkitystä yleisölleni ja yhteisölleni ja he näkevät, että olen ylpeästi oma itseni, hän sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat