Joonas Haapasaari voitti parikymppisenä penkkipunnerruksessa ja voimanostossa nuorten Euroopan mestaruudet. Penkistä nousi kisassa parhaimmillaan raisut 295 kiloa. Myöhemmin Haapasaaresta kehkeytyi huomattava fitnessvaikuttaja. Suositun Ristiote-kanavan tekeminen on kuitenkin jäänyt ja mies on viettänyt viimeiset vuodet eräänlaista hiljaiseloa. Paljon on muuttunut.
Artikkeli on julkaistu alkujaan 17. helmikuuta. MTV Urheilun julkaisee se uudelleen joulunpyhinä.
Harva on penkkipunnertanut huimaavat 295 kiloa, mutta savonlinnalainen Joonas Haapasaari teki sen vuonna 2009. Tulos syntyi, kun Haapasaari voitti Mikkelissä World Powerlifting Congressin eli WPC-ammattilaisliiton 20–23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden varustevoimanostossa. Lajissa suoritetaan penkin ohella jalkakyykky ja maastaveto.
Edellisenä vuonna Haapasaari oli jo voittanut Latvian Talsissa varustepenkkipunnerruksen nuorten EM-kultaa.
Hyvä että 35-vuotias mies enää noita aikoja muistaa. Haapasaari ei tapaa edes mainita arvokisakultiaan, jos saavutukset tulevat puheeksi.
– Vaativampana pidän suurin piirtein mitä tahansa muuta mitä olen tehnyt urallani. Toki ihan hienoja kokemuksia ovat nuokin. En kuitenkaan sano, että olisin ollut jotenkin hyvä voimanostaja, Haapasaari pui.
Sanat ovat äärettömän vaatimattomia miehen kivikoviin tuloksiin nähden. Vuoden 2009 EM-kultakisassa Haapasaari nosti penkistä ylös 310 kiloakin, mutta kyseinen suoritus hylättiin teknisin syin tuomariäänin 2–1.
Penkkipaita auttoi – jopa reilusti yli 100 kiloa
Haapasaari pohtii äärikriittisesti, että Suomessa on ollut ja on edelleen paljon häntä kovempiakin nostajia. Hän väheksyy kilpailuaikojensakin voimia ja korostaa penkkipaidan suurta hyötyä tuloksissaan.
Penkkipaita keventää kuormaa tangon ollessa rinnalla. Haapasaari arvioi hyötyneensä moisesta paidasta, jossa oli pari kerrosta kangasta, mahdollisesti jopa 130 kiloa.
– 165 kiloa on minulla paras tulos raakana t-paita päällä.
LUE MYÖS: Juuli, 17, nostaa penkistä poikkeuksellisen määrän rautaa – tällainen on nuori suurlahjakkuus: "Tietää, miksi tulee salille"
Silti, kun liikutaan 300 kilon tietämissä, limppua on tangossa julmetusti.
– On se käsillä yhtä painava rauta, olipa sinulla paita päällä tai ei. Kyllä se 300 painaa.
– Koen, että osasin sillä penkkipaidalla nostaa aika hyvin, ja minulla on hyvät välitykset. Muissa liikkeissä olin kuitenkin aika huono, varsinkin perusvoimiltani. Kyykkypuvulla olen esimerkiksi yli 350 kiloa kyykännyt, mutta en halua sanoa, että olisin ollut hyvä kyykkäämään. Ilman mitään varusteita olen parhaimmillaan nostanut 200 kiloa. Naisetkin nostavat enemmän.
"Ei välttämättä ikinä ollut intohimon kohteeni"
Voimanostossa on erilaisia liittoja, ja WPC ei järjestä dopingtestejä kuin AWPC-amatöörikilpailuissa. Haapasaari sanoo yleisesti arvostavansa hurjia suorituksia naturaalina tekeviä urheilijoita, ja "mitä terveellisemmin pystyy elämään, sitä parempi".
– Nykypäivänä on saatanan vahvoja ja hyvän suorituskyvyn omaavia ihmisiä niin testatuissa kuin testaamattomissa liitoissa, Haapasaari sanoo ja mainitsee tulosten olevan paikoin samanlaista luokkaa.
Haapasaarella olisi toisaalta voinut olla penkkipunnerruksessa iänkin puolesta vielä heinää niitettävänä, mutta hänelle tuli olkapäävaivoja, jotka haittasivat penkkaamista. Ollessaan myös täysin rehellinen hän myönsi, ettei sisäinen liekki varustevoimanostoa kohtaan palanut täydellä hehkulla, kun hän alkoi pudottaa painoa ja vaihtoi harjoitustyylinsä enemmän kehonkoostumusta muokkaavaksi.
– Voimanosto varusteilla ei välttämättä ikinä ollut intohimon kohteeni, vaikka periaatteessa koko nuoruus meni sen perässä. Olin kova harjoittelemaan, ja minulla oli tosi paljon tavoitteita, mutta pidän vaativampana suurien rautojen nostamista ilman varusteita.
Kanava nousi suosioon ja jäi
Fokuksensa kehonmuokkaukseen suunnannut Haapasaari jätti kisaamisen 2010-luvun taitteessa. Hän pudotti painoaan 125 kilosta 45 kiloa kahdessa vuodessa ja onnistui siinä niin, että kevyempään varteen oli pakattu vakuuttavasti erottuvaa lihasta.
Haapasaari alkoi myös ottaa koppia fitnessvaikuttamisesta sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 YouTubeen syntyi Ristiote-kanava, jolle Haapasaari alkoi luoda liikunta-alan ystävänsä Joosua Visurin kanssa fitnessaiheista sisältöä rennon humoristisella otteella, käytännöllisten treenivinkkien kera.
Dynaaminen ja itseironinen kaksikko valloitti puoleensa kymmeniätuhansia tilaajia, ja myös perinteinen media huomioi parivaljakon videoita aika ajoin.
Viime vuosina Ristiotteesta ei ole kuitenkaan enää kuulunut. Viimeisin video on vuodelta 2021.
– En sano, että meillä mitenkään sukset meni ristiin toisen perustajajäsenen kanssa, mutta tekeminen hankaloitui sen myötä, että asuin eri paikkakunnalla kuin "Jope". Vähensimme sisällöntuottamista kanavalle, ja sitten se vain jäi kokonaan, Haapasaari kertoo.
Hän sanoo olevansa varma, että jos hyviä työtarjouksia olisi sadellut jatkuvasti, kanava olisi pystynyt aktiivisempana.
– Me teimme itsenäisesti muita töitä, niin meillä ei ollut sellaista välttämätöntä tarvetta viedä sitä eteenpäin.
Haapasaari, jolla on myös kotisivut, on toiminut pitkään personal trainerina ja tekee työkseen online-valmennuksia. Hän on jättänyt omalle Instagram-kanavalleenkin luomansa sisällön vähemmälle. Vuoden 2021 jälkeen Haapasaari on tehnyt feediinsä vain kolme julkaisua, kaksi niistä kaupallisia yhteistöitä.
Haapasaarella on kuitenkin YouTubessa HanskaJone-kanava, jossa hän julkaisee peliharrastukseensa liittyviä videoita silloin tällöin tuomatta itseään muutoin esiin.
Ristiote-paluu?
Haapasaari pitää Ristiotetta sosiaalisen median lempiprojektinaan ja väläyttää mahdollisuutta, että kanava palaisi joskus vielä aktiiviseksi. Sitä, kuka olisi mahdollisena parina vai tekisikö Haapasaari kanavaa itse, hän ei pysty sanomaan.
– Kaikki vaihtoehdot olisivat minulle ihan mahdollisia.
LUE MYÖS: Historiallisen hurja maastaveto: Tuomas Hautala kiskoi ME:n ylittävän tuloksen – "Se on siinä!"
Ristiote saattaa yhä saada satatuhattakin näyttökertaa kuukaudessa. Monikaan videoista ei sinänsä vanhene.
Haapasaari myös tiedostaa monen saaneen Ristiotteen videoista oppia ja hyötyä – veloituksetta. Haapasaari ja Visuri ovat onnistuneet kannustamaan ihmisiä liikkumaan.
– Siitä olen tosi ylpeä. Koen, että sillä on ollut aidosti jotain merkitystä.
– Somea voi tehdä monella eri tavalla. Voi tuottaa viihdettä, mutta voi tuottaa viihdettä ja hyötyä. Koen, että olen tuottanut niitä molempia yhdessä liikunnan ilon merkeissä. Se on osa palkkiota, mitä siitä on saanut.
"En jännitä hauista joka kerta"
Haastattelun edetessä selkenee, että se, mikä on Haapasaarelle itselleen tärkeää, on osin matkan varrella muovautunut. Miehen treenifilosofia ja -arvot ovat muuttuneet vuosien varrella. Kahdesta kolmeen kertaan viikossa nykyään treenaava Haapasaari suosii enemmän monipuolista, toimivaa ja myös näyttävää vartaloa enemmän kuin vain yhden ominaisuuden kehittämistä.
– Osaan arvostaa liikkumista ja urheilemista muullakin tavalla kuin vain että pitää nostaa rautaa. Kokonaisvaltaisesti hyvä suorituskyky urheilemisessa ja liikkumisessa on enemmän nykyisten arvojeni mukaista.
Myös kestävyyttä vaaliva Haapasaari sanoo suoraan, että olisi 10–15 vuotta sitten vastannut aivan eri ominaisuuksia, jos häneltä olisi kysytty, millainen hän olisi mielestään ultimaattisessa huippukunnossa.
– Minulle ei ole nykyään mitään merkitystä, onko hauiksen ympärys 40 vai 45 senttiä, mies veistää.
Hauis on voinut massiivisimmista ajoista pienentyä. Haapasaari ei nykyistä mittaa tiedä.
– Enkä katso peiliin. En jännitä hauista joka kerta, kun kävelen peilin ohi.
Myönnät, että joskus on niin tullut tehtyä?
– Sanon, että ennen vanhaan on ollut jopa mahdottomuus kävellä ohi ilman että jännittää hauista. Kyllä sitä on tullut koko nuoruus hauiksia jänniteltyä.
– Se on silti ollut hyvän maun rajoissa. En ole kuitenkaan ollut niin ulkonäkökeskeinen, mitä voisi olettaa.
Kirja vireillä
Haapasaarella on heittää vielä ässä pöytään. Vuonna 2017 häneltä ja Ristiote-pari Visurilta syntyi kirja 100 parasta vatsalihasliikettä, mutta nyt Haapasaari on virittelemässä omaa kirjaprojektia. Ideana on kyhätä aloittelijalähtöinen teos kehonmuokkaukseen ja voimailuun yleisine sudenkuoppineen.
– Mustetta en ole vielä paperiin laittanut, mutta muilla tavoin projekti on edistyksen alla.
– Minun kahdenkymmenen vuoden kokemukseni ja näkemykseni siihen. Ei tiedepohjainen vaan käytännönläheinen kirja. Ihminen, joka pitää minun vinkeistäni, tulee pitämään niistäkin vinkeistä.
Ja jottei oleellinen jäisi mainitsematta, Haapasaari lupaa nykyisestä penkkikunnosta kysyttäessä, että "100 kiloa nousee yhä mihin vuorokauden aikaan tahansa".
– En periaatteessa pysty täysillä nostamaan, mutta pystyn tekemään hillitysti ja hallitusti tietynlaisilla itselle sopivilla kuormilla. Olkapää osaa ärtyä, ja sitten se on tulehtunut pari viikkoa. Se ei ole yhteistyöhaluinen.
0:57
Katso myös: Rauta on voimanoston maailmanennätystytölle kevyttä – Juuli Kostian, 17, näyttää voimansa kyykyssä, penkissä ja maastavedossa.