Suomalaiset hankkivat hurjissa määrin uusia vaatteita, keskimäärin vajaan 20 kiloa henkilöä kohti vuodessa, vaikka vaatekaapit pursuavat jo valmiiksi tavaraa. Tekstiilijätettä syntyy jopa miljoonia kiloja.
Oletko koskaan kirjannut ylös, kuinka paljon olet ostanut uusia vaatteita esimerkiksi kuukauden tai puolen vuoden aikana? Odottaako kellarissasi kassillinen vaatetta kirpputorille, mutta silti olet suuntamassa tulevana viikonloppuna vaateostoksille?
Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä vajaan 20 kiloa henkilöä kohti vuodessa, selviää Marttaliitto ry:n tiedotteessa.
Shoppailetko sinäkin yli tarpeittesi?
Määrä on kasvanut, sillä vuonna 2012 Suomessa ostettiin uusia vaatteita, kodintekstiilejä ja mattoja yhteensä lähes 72 miljoonaa kiloa. Siitä riittää jokaiselle suomalaiselle 13,2 kiloa uusia tekstiilejä, joista vaatteita on 8,1 kiloa, selviää kesäkuun 2014 Ympäristö-lehdessä.
Yhdeksi syyksi kuluttamiselle on nostettu vaatteiden halvat hinnat, jolloin uusia vaatteita on varaa myös ostella. Vaikka vaatekaapit tursuavat vaatteita, silti monesti tuntuu, ettei sieltä löydä mitään päälle pantavaa – näin ollen moni suuntaakin ostoksille, jolloin vaatteita tulee herkästi osteltua yli oman todellisen tarpeen.
Kulutustottumukset näkyvät myös kirpputoreilla, jonne tuodaan vaatteita, joita ei ole koskaan käytetty.
Tekstiilijätettä miljoonia kiloja
Maailmanlaajuisesti katsottuna vaatteita tuotetaan yhdeksän kertaa enemmän kuin niitä kulutetaan.
Suomessa syntyy miljoonia kiloja tekstiilijätettä vuodessa, eli noin 10 kiloa henkeä kohden. Osa tekstiilijätteestä on huonolaatuista, mutta kaatopaikoille päätyy paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta.
Vuonna 2016 tekstiilijätettä ei tosin saa enää sijoittaa kaatopaikoille. Se tarkoittaa, että nykyisen kaltainen sekajäte on hyödynnettävä materiaalina tai energiana, jolloin enimmäkseen sekajätteen mukana hävitettävä tekstiilijäte tulee Suomessa päätymään polttoon.
Mitä voin tehdä?
– Muista, ettei shoppailu ole harrastus! Kun lähdet ostoksille, tiedä, mitä etsit.
– Pidä ostopäiväkirjaa. Näin pysyt kärryillä, kuinka paljon rahaa kulutat shoppailuun ja kuinka paljon vaatteita ostat.
– Älä osta vaatetta, jos et oikeasti tarvitse sitä.
– Tutustu vaatelainaamoihin tai lainaa ystäviltäsi tarvittaessa vaatteita; älä osta uutta!
– Panosta eettisiin valintoihin ostoksissasi: pyri selvittämään vaatteiden alkuperämaa ja valmistusolosuhteet.
– Huolla ja korjaa vanhat vaatteet. Älä koskaan osta sellaisia vaatteita, joita et korjauttaisi sen mennessä rikki.
– Tekstiilien tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja. Ennen vaate on kaupan hyllyllä, on siihen käytetty paljon vettä, energiaa ja erilaisia kemikaaleja. Tekstiilit olisikin viisasta pitää kierrossa niin pitkään kuin mahdollista.
– Ota selvää käsityöläisistä ja tekstiilialan yrityksistä, jotka käyttävät raaka-aineenaan muiden ylijäämätekstiilejä.
Tulevan vuoden aikana Martat järjestävät erilaisia Garderobi-tapahtumia, joissa tuunataan, korjataan ja keskustellaan tekstiilien kuluttamisesta ja tekstiilijätteen vähentämisestä sekä vastuullisista vaatevalinnoista.
Tutustu myös Tesktiilikierrättäjtä RYn Facebook-sivuihin.
Lähteet: Marttaliitto, Ymparistolehti