Jordanian kuningas Abdullah II varoittaa saksalaisen Spiegel-lehden haastattelussa, että Israelin mahdollinen päätös liittää alueita Länsirannasta Israeliin voi johtaa massiiviseen konfliktiin Israelin ja Jordanian välillä jo kesän aikana.
Israelin tuore yhteishallitus suunnittelee toteuttavansa alueliitoksia Yhdysvaltain tuella. Presidentti Donald Trumpin hallinnon laatimassa rauhansuunnitelmassa laajoja alueita nykyisestä Länsirannasta liitettäisiin Israeliin. Pääministeri Benjamin Netanjahu on esittänyt, että se voisi tapahtua jo heinäkuussa.
Israel on miehittänyt Länsirantaa vuodesta 1967. Sitä ennen Jordania oli pitänyt Länsirantaa hallussaan miehitettyään sen vuoden 1948 sodassa. Israel on miehityksensä aikana perustanut alueelle siirtokuntia, joita pidetään kansainvälisen oikeuden mukaan laittomina. Alueen on ollut tarkoitus muodostaa leijonanosa tulevasta palestiinalaisvaltiosta.
– Mitä tapahtuisi, jos palestiinalaishallinto romahtaisi? Alueelle tulisi lisää kaaosta ja ääriajattelua. Jos Israel todella liittää Länsirannan itseensä heinäkuussa, se johtaisi massiiviseen konfliktiin Jordanian kuningaskunnan kanssa, Abdullah sanoi Spiegelille.
Lähi-idän vakaimpiin valtioihin kuuluva Jordania ja Israel tekivät rauhansopimuksen vuonna 1994. Abdullahin mukaan sen purkaminen on mahdollista.
– En halua esittää uhkauksia ja luoda vastakkainasettelun ilmapiiriä, mutta harkitsemme kaikkia vaihtoehtoja. Olemme samaa mieltä kuin monet maat Euroopassa ja kansainvälisessä yhteisössä, että vahvimman lain ei pitäisi määrätä Lähi-idässä.
Lue myös: Trump ei ole halunnut näyttäytyä maski kasvoillaan – ulkoministeri Pompeo valitsi toisin ja saapui Israeliin reteästi tähtilippumaskissa
EU pohtii keinoja Israelin pään kääntämiseksi
EU on kertonut aikovansa taivutella Israelia luopumaan suunnitelmista Länsirannan suhteen. Toisin kuin Yhdysvallat, EU vastustaa rajojen siirtämistä alueella.
EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell sanoi EU:n käyttävän kaikkia diplomaattisia keinoja Israelin hallituksen pään kääntämiseksi. EU:n sisällä on erimielisyyttä siitä, millä keinoin Israelia on mahdollista painostaa, sillä ristiriidoista huolimatta maa on EU:lle tärkeä kumppani Lähi-idässä.
– Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että meidän täytyy lisätä ponnistelujamme ja yhteydenpitoa kaikkiin olennaisiin toimijoihin Lähi-idässä, Borrell kertoi.
– Teemme niin tulevina päivinä käyttäen kaikkia diplomaattisia keinoja, jotta saamme estettyä yksipuoliset toimet.
Borrellin mukaan EU aikoo keskustella niin Yhdysvaltojen, arabimaiden, Israelin kuin palestiinalaistenkin kanssa.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas puolestaan korosti, että alueliitokset eivät ole kansainvälisen oikeuden mukaisia.
Nälänhätä uhkaa
Abdullah korosti, että kahden valtion ratkaisu on ainoa tie eteenpäin. Hänen mielestään asiaa ei edes pitäisi yrittää puida koronapandemian keskellä, vaan voimavarat tulisi keskittää viruksen kukistamiseen yhdessä.
Jordania on toistaiseksi selvinnyt koronaviruksesta varsin vähällä, osittain tiukkojen rajoitustoimien ansiosta. Maassa on todettu Worldometer-tilastosivun mukaan 596 koronatartuntaa ja yhdeksän virukseen liittyvää kuolemaa. Miljoonaa asukasta kohden kuolemia on alle yksi, kun Suomessa vastaava luku oli perjantaina 53.
Abdullah sanoi kantavansa nyt huolta siitä, mitä virus aiheuttaa kansainväliselle ruokahuollolle. Pandemia on nostanut esiin pelkoja globaalien tuotantoketjujen hauraudesta.
– Olemme investoineet paljon vehnän varastointiin ja meillä onkin sitä riittävästi puoleksitoista vuodeksi. Tilanteemme on varsin hyvä. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Monissa paikoissa vaara ihmisten kuolemisesta nälkään on suurempi kuin itse viruksen aiheuttama vaara.