Jos energiaa ei enää tuotaisi Venäjältä, edessä voisi olla jopa sähkön säännöstely Suomessa

Esimerkki sähkön säännöstelyn tilanteesta löytyy Yhdysvalloista, jossa talvimyrsky riehui Texasin osavaltiossa viime vuoden helmikuussa. Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen kertoo, että Texasissa jouduttiin säännöstelemään sähköjä talvimyrskyn vuoksi joitakin päiviä. Tällä ehkäistiin sitä, että koko järjestelmä romahtaisi. Sähkölaskut olivat osassa kotitalouksista melkoisia.

– Yksittäisille kotitalouksille tuli jopa yli 10  000 dollarin sähkölaskuja kuukaudessa, Vehviläinen sanoo.

Suomessa sähkön säännöstelyyn ja jopa usean tuhannen euron sähkönlaskuihin saatettaisiin päätyä esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä katkaisisi kaasu- ja sähköhanat vastavetona lännen pakotteille. Joukko Aalto-yliopiston tutkijoita on mallintanut, mitä Venäjältä tuotavan kaasun ja sähkön katkaiseminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle.

Lue myös: Valtaosa Suomen tuontienergiasta tulee Venäjältä – riittääkö Suomessa sähköä, lämpöä ja polttoainetta, jos niiden tuonti Venäjältä katkeaa?

Kaikki haluavat turvata itsensä ensin

Tutkijoiden mukaan noin 15 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Tarkastelussa on huomioitu, milloin Suomen sähköjärjestelmä on kaikista haavoittuvimmillaan eli milloin kulutus on suurinta.

Tutkijat katsovat, että suurimman riskin Suomen kannalta aiheuttaisi mahdollinen energiapulan aiheuttama ketjureaktio Euroopan markkinoilla. Suomeen ei tulisi energiaa Venäjältä eikä sähköä olisi saatavilla Ruotsista tai Virosta.

– Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa. Silloin voimme olla tilanteessa, jossa muutkin naapurimaat lopettavat energiaviennin meille, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski tiedotteessa.

Huoltovarmuusriskiä kuvataan tehovajeella. Se tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Normaalioloissa tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa. Se tarkoittaa, että on hyvin epätodennäköistä, että sähköstä tulisi pulaa.

Apuun kriisiajan markkinamalli

Jos Venäjän sähkön ja kaasun tuonti olisi katkennut eikä naapurimaista olisi energiatuontia, tehovaje voisi kasvaa tutkijoiden mukaan ainakin 2 000 tunnista jopa yli 2 500 tuntiin. Tämä vaikeuttaisi sähkön saantia erityisesti talviaikaan.

– Sähkökatkoja jouduttaisiin kierrättämään. Vaikutus voisi näkyä läpi talven, Vehviläinen sanoo.

Käytännössä säännöstelystä olisi vastuussa kantaverkkoyhtiö Fingrid.

– Säännöstelyssä hintataso tulee pomppaamaan vielä enemmän siitä, mitä markkinoilla on nähty, Vehviläinen sanoo.

Tutkijoiden mukaan tehovajeen pysyvyys tarkoittaisi, että sähkön tukkumarkkinahinnat voisivat nousta tuhansiin euroihin jopa viikoiksi. Tämänkaltainen tilanne toisi merkittäviä vaikutuksia läpi yhteiskunnan, eikä sen varalle voi täysin varautua kiinteähintaisilla sähkösopimuksilla.

Tutkijat ehdottavat muun ohella esimerkiksi kriisiajan markkinamallia, jolla rajoitettaisiin korkeiden hintojen vaikutuksia. Mallissa kuluttajien sähkölaskua pienennettäisiin vastaamaan sähkön keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Sotatila saa Euroopan pyrkimään eroon Venäjän energiasta – "Tällaista kiristysruuvia Venäjälle ei voida kertakaikkisesti antaa"