Euroopassa pelätään historiallisen vaikeaa talvea, kun kesä kääntyy kohti loppuaan ja Ukrainan sota ja siitä alkanut energiakriisi vain jatkuvat.
Esimakua tästä on jo saatu Saksassa, jossa Financial Timesin mukaan on muun muassa suitsittu uima-altaiden lämmitystä ja kuuman veden käyttöä kaasuhintojen noustua taivaisiin.
– Tilanne on enemmän kuin vain dramaattinen. Saksan yhteiskuntarauha on suuressa vaarassa, kommentoi FT:lle Saksan rakennusyhtiöiden keskusliiton GdW:n johtaja Axel Gedaschko.
Venäläisenergian virta tyrehtynyt
Venäläisen energian virta Eurooppaan on toistaiseksi tyrehtynyt heikoksi puroksi Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden sekä Venäjän vastatoimien seurauksena.
Energiakriisi muuttuisi astetta suuremmaksi katastrofiksi, jos energian tulo tyrehtyisi kokonaan talveksi. Siitä voi seurata sähkön säännöstelyä ja sähkökatkoja ympäri Eurooppaa.
– Kyllähän poikkeuksellinen talvi näyttää olevan tulossa. Lähtökohdat ovat todella poikkeukselliset, sanoo STT:lle kantaverkkoyhtiö Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala.
Lue myös: Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi – "Suomi on aikamoisessa energiakriisissä"
Vaikutukset ulottuvat myös Suomeen
Energiakriisin vaikutukset ulottuvat kaikkiin maihin Euroopassa, vaikka esimerkiksi Suomi ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin vaikkapa Saksa ja Italia.
Markkinoiden kautta kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston tuoteryhmäpäällikkö Juha Vahlsten STT:lle.
– Kyllä juuri näin, jos jostain on kova pula, niin kaikkien katseet kääntyvät niihin muihin raaka-aineisiin, ja kaikkien hinnat nousevat. Toki öljyn varmuusvarastoja on, ja niitä on täydennetty sekä harjoiteltu varastojen käyttöönottoa. Siinä mielessä asiaan on aika hyvin varauduttu (Suomessa).
Lue myös: Uniper joutui avaamaan kaasun talvivarastot kesähelteillä – miten käy, kun pakkanen iskee?
Olkiluoto 3 on ratkaisevan tärkeä talven kannalta
Pahimmillaan sähkön säännöstely on mahdollista myös Suomessa tulevana talvena.
Suomessa Fingrid käyttää kolmiportaista asteikkoa sähköpulaa lähestyttäessä, ja kolmannella portaalla kulutusta vähennetään väkisin enimmillään kahden tunnin paikallisilla sähkökatkoilla.
– Voi lähteä siitä liikkeelle, että se irtikytkentä kuitenkin on viimeinen keino, käytännössä sitä ennen on toimenpiteitä, sanoo Fingridin Rauhala.
Huoltovarmuuskeskuksen Vahlstenin mukaan tällainen sähköpula talvella on mahdollinen, mutta se riippuu vielä monesta tekijästä.
– On aika monta liikkuvaa pelinappulaa vielä, eli en ihan osaa sanoa, miten se loppupelissä asettuu. Säännöstely on paras keino välttää koko kantaverkon romahdus, jos tällaiseen tilanteeseen mennään, mutta se on nähdäkseni vielä kohtuullisen kaukana. Useamman asian pitäisi mennä pieleen, ihan yhdestä ei mene, Vahlsten sanoo.
Ennen sähkön säännöstelyyn turvautumista nähdään Vahlstenin mukaan ensiksi sähkön hinnan nousua, joka ajaa teollisuutta joustoihin.
Tehtaan sulkeminen vai tuotannon jatkaminen?
Yhtiöille saattaa olla edullisempaa jättää tehdas kylmäksi kuin jatkaa tuotantoa.
Yksi merkittävä tekijä sähkön saannille on Olkiluoto 3 -ydinreaktori, jonka säännöllisen täyden tehon tuotannon myöhästely ei ole herättänyt luottamusta suomalaisten keskuudessa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tällä viikolla, että reaktori tuottaisi sähköä täydellä teholla syyskuussa, mikä lieventäisi sähköpulaa merkittävästi talvikuukausina.
– Olkiluoto 3 on ratkaisun avain, jos se lähtee käyntiin, se on todella tärkeä, Vahlsten sanoo.
9:40
Katso myös: Riittääkö energia ensi talvena?
"Venäjä pyrkii tekemään tilanteen mahdollisimman vaikeaksi"
Energiakriisiin ovat johtaneet yhtäältä EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja toisaalta Venäjän vastatoimet.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin energiapolitiikan tavoitteena on kiristää Eurooppaa supistetuilla energiatoimituksilla, mutta Venäjäkään tuskin haluaa katkaista energiakauppaa ja siitä saamaansa rahavirtaa kokonaan, arvioi Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen.
– Venäjä pyrkii tekemään tilanteen mahdollisimman vaikeaksi Euroopalle samalla, kun se pyrkii säilyttämään osan tuloista, joita se öljyn ja kaasun viennistä saa, eli ei kokonaan lopeta kaasun vientiä. Venäjä pyrkii selvästi heikentämään Euroopan kykyä selvitä talvesta, juuri kaasun vientiä on vähennetty, jotta Eurooppa ei pysty täyttämään kaasuvarastoja talveksi, Tynkkynen sanoo.
Vähentämällä kaasuvirtaa aste asteelta Venäjä myös kasvattaa kaasun hintaa, jolloin se ei menetä samassa suhteessa vientituloja kuin Eurooppa menettää kaasua.
Saksa pelkää huoltotauon jatkuvan ikuisesti
Saksassa pelätään sitä, että Venäjän ylihuomenna maanantaina aloittama Nord Stream 1 -kaasuputken kymmenen päivän huoltotauko venyy hamaan tulevaisuuteen kostotoimena EU:n pakotteista.
Tästä on jo nähty ennusmerkkejä, sillä Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom kertoi tarvitsevansa kaasutoimituksia varten turbiinia, joka on ollut huollossa Kanadassa ja jäänyt maahan pakotteiden vuoksi.
Väitettä on pidetty venäläisten verukkeena, jonka nojalla venyttää huoltokatkoa, mutta Kanada ilmoittikin nopeasti voivansa toimittaa turbiinin.
– Tämä on kissa ja hiiri -leikkiä, joka myös pelaa Putinin pussiin siinä mielessä, että Venäjällä sisäisesti varmasti käytetään taitavasti propagandassa hyväksi tämä. Eli katsokaa nyt, Eurooppa joutuu luopumaan sanktioistaan ja kiertämään niitä, koska on niin riippuvainen Venäjän energiasta. Tämä on myös psykologista peliä ja sodankäyntiä, Tynkkynen sanoo.
Lue myös: Eurooppa ajautuu taantumaan, jos energian tuonti Venäjältä loppuu, sanoo Suomen Pankin Rehn
Turbiinista tehtailtu tekosyy
The Globe and Mailin mukaan Kanadan hallituksen järjestely Siemensin kanssa sallii pakotteiden kiertämisen asiassa seuraavan kahden vuoden ajan.
Venäjältä kerrottu tarina muuttui heti Kanadan suostuttua turbiinin luovutukseen. Gazprom kommentoi, ettei se voi taata Nord Stream 1:n paluuta toimintaan, vaikka kyseinen turbiini saataisiinkin takaisin.
Lisäksi se vetosi puuttuviin asiakirjoihin, joita väitetysti tarvittaisiin turbiinin tuontiin Venäjälle.
Asiasta kertoi Deutsche Welle.
– Jos katsoo pariakymmentä viime vuotta, Venäjän sisäisessä energiapolitiikassa on synnytetty vipuvarsivaikutusta siten, että teknisiin syihin on vedottu tilanteissa, joissa on selkeästi ollut poliittisia syitä virran katkaisemiseksi, kun on haluttu näpäyttää jotakin. Se on hyvin tuttu tapa Venäjälle toimia, kertoo Tynkkynen.
Nord Stream 1:n pelätty pidempi sulku tietäisi erittäin vaikeaa talvea erityisesti Saksalle, joka on jäänyt riippuvaisiksi venäläisestä kaasusta muun maussa asuinrakennusten lämmityksessä.
Helppoa ei myöskään Ranskassa
Helppoa ei ole myöskään Ranskassa, jonka presidentti Emmanuel Macron varoitti televisiohaastattelussa torstaina kansalaisiaan siitä, että lähiaikoina on tarvetta kiristää vyötä sähkönkulutuksen suhteen.
Macron myös vahvisti Ranskan jatkavan uusia investointeja ydinvoimaloihin, jotka tuottavat jo nykyisellään noin 70 prosenttia Ranskan sähköstä.
– Ydinenergia on kestävä ratkaisu sekä Ranskalle että muille maille, Macron sanoi TF1-kanavan haastattelussa AFP:n mukaan.
Ranska ei ole vuosikymmeniin kytkenyt uusia ydinvoimaloita verkkoonsa, ja ikääntyneissä voimaloissa havaitut ongelmat ovat johtaneet kriisiin ydinenergian tuotannossa.
Huhtikuun lopulla puolet Ranskan ydinvoimaloista oli poissa käytöstä, ja heinäkuun alussa Ranskan hallitus kertoi aikovansa jälleen kansallistaa pahasti velkaantuneen sähköyhtiö EDF:n.
Historiallinen kriisi lyö Eurooppaa polvilleen, mutta pitkän aikavälin kärsijä on Venäjä
Euroopan kannalta tilannetta pidetään pahimpana energiakriisinä sitten 1970-luvun öljykriisin, mikä näyttää Venäjän erävoitolta.
– Lyhyellä aikavälillä näyttää ilman muuta siltä, että Eurooppa on enemmän ongelmissa johtuen tästä suuresta riippuvuudesta, johon saksalainen politiikka on vienyt. Monet muutkin maat ovat peesanneet saksalaista tapaa, ja nyt se hinta maksetaan, kun joudutaan nopealla aikavälillä irtautumaan. Lasku on lähivuosina suuri, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.
Tutkijan mukaan on kuitenkin selvää, että pidemmällä aikavälillä Venäjä kärsii suurimman tappion maailman muuttuessa sen ympärillä. Vaikka Venäjä investoisi uusiin putkiin Kiinan suuntaan, se ei Tynkkysen mukaan pysty korvaamaan täysin markkinaosuutta, jonka se on menettänyt Euroopassa.
– On selvää, että vähänkään pidemmällä aikavälillä Venäjä tulee olemaan häviäjä.
– Maailmantilanteessa, jossa kaikki muut tavoittelevat irtautumista fossiilisista polttoaineista, on Venäjä ajamassa itseään pussin perälle, koska se joutuu investoimaan tuotantoon ja vientiin. Tämä on fossiilimaailman viimeinen korahdus Venäjän näkökulmasta. Venäläiset ovat se maksumies, todennäköisesti Venäjä tulee olemaan huomattavasti köyhempi valtio 10, 15 tai 20 vuoden päästä.